26.11.2018

– Työterveyshuollon tietojärjestelmiä ja raportointia tulee kehittää niin, että työterveyshuollon resursseja, osaamista, toimintaa ja työterveysyhteistyötä koskevat tiedot ovat rakenteisesti ja yhtenäisesti saatavissa, sanoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen syksyllä 2018 julkaisemasta Työterveyshuollon laatukysely ja laatutasoluokitus 2018 -raportista käy ilmi, että jopa noin kolmanneksella laatukyselyn saaneista työterveysyksiköistä oli ongelmia tuottaa kyselyssä selvitettyjä tietoja. Useimmiten syyksi tälle ilmoitettiin, että kyselyn tietoja ei ollut saatavilla eikä niiden erilliseen keräämiseen ollut riittävästi aikaa. Joissakin yksiköissä raportointiongelmat liittyivät kyselyn kohdeajanjaksolle (vuosi 2017) ajoittuneisiin yritysjärjestelyihin.

Määrälliset tiedot suhteellisesti luotettavasti saatavilla

Määrällisten, varsinkin työterveyshuollon laskutukseen perustuvien tietojen osalta tiedot ovat suhteellisen luotettavia. Puutteita työterveysyksiköillä on esimerkiksi henkilöstönsä täydennyskoulutusten seurannassa.

–  Täydennyskoulutusrekisteriä ei joko ole lainkaan tai se ei ole ajan tasalla. Tästä syystä esimerkiksi osa laatukyselyyn annetuista vastauksista koskien henkilöstön täydennyskoulutusta perustui arvioon, Leino kuvaa.

Monella vastanneista yksiköistä oli myös vaikeuksia saada tehtyä yhteenvetoa asiakastyöpaikkojensa Kela-korvauksista. Koska tietoa ei ole luotettavasti ja yhtenäisesti saatavilla, eivät työterveysyksiköt pysty erottelemaan ammattihenkilöidensä ja asiantuntijoidensa ennaltaehkäisevään työhön ja sairaanhoitoon käyttämää työaikaa.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan kirjavin tavoin

– Asiakastyytyväisyyden mittaamista työterveysyksiköissä tulisi tuntuvasti lisätä, erityisasiantuntija Susanna Syynimaa Työterveyslaitoksesta korostaa.

Tällä hetkellä työterveysyksiköt mittaavat asiakastyytyväisyyttään vaihtelevilla menetelmillä ja järjestelmällisyys tiedonkeruussa puuttuu useissa yksiköissä. Asiakastyytyväisyyttä voidaan esimerkiksi kartoittaa vain pienessä osassa asiakaskuntaa.

– Kyseessä on tarve kehittää työterveyshuollon prosesseja tältä osin yhteneväisiksi ja luotettaviksi. Henkilöasiakastyytyväisyyttä on mitannut noin puolet työterveysyksiköistä, ja sen selvittäminen on yleisempää kuin organisaatioasiakastyytyväisyyden kartoittaminen, Syynimaa kertoo.

Niissä yksiköissä, joilla on käytössään järjestelmällinen asiakastyytyväisyyden keruuprosessi, on havaittu huipputyytyväisten osuus henkilöasiakkaissa suuremmaksi kuin organisaatioasiakkaiden kohdalla.

– Tämä kuvastaa työterveyshuollon painottumista yksilötasolle. Työterveyshuollon työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä olisi syytä lisätä ja parantaa, Syynimaa summaa.