12.3.2020

Tiedote 13/2020

Kokonaiskustannusten kasvua selittää mm. kustannustason nousu, työterveyshuollon piiriin kuuluvien määrän kasvu 2,35 miljoonasta 2,4 miljoonaan ja työssäkäyvän väestön ikääntyminen, alakohtaiset työn kuormitustekijät ja työhön liittyvä sairastavuus sekä työterveyshuollolle lainsäädännössä määritellyt työkyvyn ja työhön paluun tuen tehtävät.

Työterveyslaitoksen tekemän työterveyshuollon tilaa ja toiminnan laatua koskeneen selvityksen mukaan työterveyshuollon palveluja oli parhaiten tarjolla työlliselle työvoimalle Etelä-Suomen alueella (83 %) ja heikoiten Pohjois-Suomen alueella (55 %).

Tänään Työelämätiedossa julkaistussa kokonaisuudessa työterveyshuollon kustannuksia voi tarkastella joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä aina vuodesta 1965 alkaen. Vuodesta 2006 alkaen voi tarkastella myös kustannusten jakautumista ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon välillä.

Työterveyshuollon maksavat työnantajat ja työntekijät työtulovakuutuksen kautta sekä suoraan. Kela maksaa työtulovakuutuksella kerätyistä varoista niin sanotun Kela-korvauksen työterveyshuollon tuottajalle.

– Kaaviot perustuvat Kelan työterveyshuoltotilastoon. Työterveyshuollon kustannukset olivat v. 2018 n. 4 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista Suomessa, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

Työelämätieto on Työterveyslaitoksen tuottama palvelu, joka kokoaa työelämädataa eri lähteistä ja tarjoaa sen avoimesti käyttöön. Palvelu on tarkoitettu asiantuntijoille, medialle, työelämänkehittäjille ja muille työelämätietoa hyödyntäville tahoille. Työelämätieto julkaistiin maaliskuussa 2019. Palvelua päivitetään jatkuvasti ja palvelussa on julkaistu ensimmäisen vuoden aikana lähes 20 sisältökokonaisuutta.

Linkit:

>>Työterveyshuollon kustannukset
>>Analyysi

Lisätietoja:

Timo Leino, ylilääkäri, p. +358 30 474 2388, timo.leino@ttl.fi