19.12.2017

Jotta työterveyshuolto voi toimia yhteisenä rintamana sote-muutoksessa, on tärkeää, että se on järjestäytynyt. Kesäkuussa 2017 järjestäytyneitä maakuntia oli vain 5. Sen jälkeen tapasimme yhdeksän maakunnan toimijat TYÖKE-hankkeen järjestäytymiskierroksella. Kutsuimme maakuntien tapaamisiin laajasti maakunnan työterveystoimijoita. Tapaamisten tavoitteena oli maakunnan työterveystoimijoiden järjestäytyminen, jotta työterveyshuolto saadaan osaksi sotea ja päästään rakentamaan yhdessä sote toimijoiden kanssa toiminnallisesti integroitua työikäisten terveydenhuoltoa.

Keskustelua pohjustettiin käsittelemällä maakunnan työikäisen väestön tilannetta yhtäältä terveyden ja työkyvyn kannalta ja toisaalta tarkastelemalla työterveyshuollon palvelujen ja työterveyshenkilöstön tilannetta maakunnassa. Maakuntien tapaamisiin osallistui työterveysyksiköiden vastuutehtävissä toimivia. Ammattiryhmistä vahvimmin edustettuja olivat työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat. Nämä ammattiryhmät ovat myös vahvimmin ammatillisesti järjestäytyneet toimijat maakunnissa. Jatkossa on tärkeää saada mukaan yhteistyöryhmien toimintaan myös maakuntien työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit. Kaikkien työterveyshuollossa toimivien ammattilaisten näkemystä ja osaamista tarvitaan yhteistyön rakentamisessa.

Yhteistyöryhmän muodostamisen ja yhteistyön rakentamisen hidasteena oli osassa maakunnista se, että toimijat eivät entuudestaan tunteneet toisiaan, eikä kaikissa maakunnissa ollut aiempaa kokemusta yhteistyöstä. Työterveyshuollon monitoimijajärjestämistavalle ominainen kilpailutilanne on myös omiaan hidastamaan yhteistyön syntymistä. Yhteinen ymmärrys yhteistyön merkityksestä ja yhteisen tavoitteen löytyminen puolestaan lujittavat luottamusta ja yhteistyön rakentumista.

Työterveyshuollon tärkeitä kehittämishaasteita yhteistyön rakentamisessa

Maakunnat ovat eri vaiheessa toiminnallisen integraation rakentamisen näkökulmasta. Osassa maakunnista sote-yhteistyötä on tehty pidempään ja vaikka työterveyshuolto useimmiten ei ole ollut mukana maakunnan sote-suunnittelussa, näyttää näissä maakunnissa olevan parempi valmius ottaa työterveyshuolto mukaan työikäisten terveydenhuollon ratkaisujen pohdintaan.

Yhteistyö työkyvyn tukeen liittyvissä asioissa ja työikäisen sairaanhoidon sujuvuus nousivat esiin työterveyshuollon tapaamisissa maakunnissa. Yhteistyön kohteeksi nousivat useimmiten työnjaon ja hoidon sujuvuuden kysymykset tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tai mielenterveyden pulmiin liittyvissä asioissa. Konkreettisia toimivan hoitoketjun rakentamisen kohteita ovat erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyö ja työnjako olkanivel- ja selkäsairauksien hoidossa.

Miten edetä toiminnallisen integraation rakentamisessa?

Työterveystoimijoiden moniammatillinen järjestäytyminen ja muodostuvan verkoston toimivuus on toiminnallisen integraation rakentamisessa keskeinen asia. Työterveyshuolto saa näin maakunnallisesti ”kasvot” sote-päättäjiin nähden. Työterveyshuollon yhteistyöryhmällä tulee olla yhdessä sovitut toimintaperiaatteet ja keskinäinen luottamus, jotta verkosto säilyy toimivana ja toiminta jatkuu myös uudistuneessa sotessa tulevina vuosina.

Järjestäytymiskierroksella tuli esille, että monissa maakunnissa on pulaa työterveyshuollon ammattilaisista ja paitsi työterveyshuollon erikoislääkäreiden myös pätevien työterveyshoitajien rekrytointi asiakasvastuulliseen työhön on vaikeaa. Kun arkityö vie voimat, on ymmärrettävää, että omaa vapaa-aikaa ei mielellään käytä työhön liittyvien asioiden ”harrastamiseen”. Kuitenkin olisi tärkeää keskustella toiminnallisen integraation kysymyksistä työterveysyksiköissä, jotta mahdollisimman moni työterveyshuollon toimija tunnistaisi yhteistyön tilanteet arkityössään.

Toimiva yhteistyö rakennetaan arjen tekemisessä. Tämän vuoksi on tärkeää valita maakunnassa kartoitetuista yhteistyön kohteista muutama keskeisin konkreettinen asia edellä kuvattujen esimerkkien tapaan. Kun yhteistoiminnassa onnistutaan jossakin konkreettisessa kysymyksessä, on helpompi nähdä yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet myös muissa kuin edellä mainituissa toiminnallisen integraation kysymyksissä.Tällaisia voivat olla esimerkiksi työhön liittyvien sairauksien tunnistaminen ja hoito ja maakunnan työ terveyden ja työkyvyn edistämisessä.