11.5.2016

Työterveyslaitoksen kannanotto työterveyshuollon roolista uudessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä.

On tärkeää, että työterveyshuolto nivelletään uudistuksessa selkeästi osaksi uutta sosiaali ja terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuutta. Työterveyshuoltoa ei pidä jättää erilleen omaksi saarekkeekseen, vaan sitä pitää kehittää sote-muutoksessa.

Työterveyshuolto on Suomessa ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on työtä koskevaa osaamista ja toimivat yhteydet työpaikoille. Työterveyshuollon tärkeät yhteiskunnalliset tehtävät ovat työhön liittyvän sairastamisen vähentäminen ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Sekä sairastavuuden että työkyvyttömyyden suhteen terveyserot työikäisillä ovat säilyneet suurina. Näihin haasteisiin tulisi erityisesti ennaltaehkäisevän työterveyshuollon vastata. Suurella osalla pientyöpaikoista työterveyshuolto on järjestämättä.

Sote-uudistuksessa tulisi vahvistaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan roolia,
palvelujen saatavuutta sekä palvelujen kohdentamista riskiryhmille terveyserojen
kaventamiseksi.

Työnantajat järjestävät ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ohessa laajasti myös sairaanhoitoa työntekijöilleen. Sairaanhoito voi oikein toteutettuna tukea ennaltaehkäisevien tavoitteiden saavuttamista. Sairaanhoidon laajuus kuitenkin vaihtelee työnantajittain eivätkä etenkään pienet työnantajat sairaanhoitoa työterveyshuollon yhteydessä järjestä. Valinnanvapautta työterveyshuollon järjestämisessä käyttää työnantaja. Lisäksi työelämän ulkopuolella olevat työikäiset eivät ole lainkaan työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä.

Sote-uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää turvata kaikille työikäisille tasavertaiset sairaanhoitopalvelut. Asiakkaan valinnanvapauden toteuttaminen työterveyshuollossa palvelun järjestäjästä ja tuottajasta riippumatta muuttaisi järjestelmää merkittävästi.

Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä työterveyshuolto on jäänyt erilleen sekä muusta
perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Muu terveydenhuolto ei osaa tukeutua
työterveyshuoltoon työperäisten sairauksien selvittelyssä eikä työkykyongelmien ratkaisemisessa.
Työterveyshuollon sairaanhoito ei ole osa julkisen terveydenhuollon hoitoketjuja eikä
tietojärjestelmiä. Työterveyshuollon rooli on epäselvä muille terveydenhuollon toimijoille.
Sote-uudistuksessa työterveyshuollon rooli tulisi selkiyttää ja niveltää se selkeästi osaksi
uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta – myös tietojärjestelmien osalta.

Työterveyslaitoksen mielestä sote-uudistuksessa työterveyshuollon roolia tulee uudistaa tavalla,
joka perustuu työterveyshuollon yhteiskunnalliseen merkitykseen ja hyödyntää työterveyshuollon
erikoisosaamista. Työterveyshuollon roolia työpaikan kumppanina työpaikan turvallisuuden ja
terveellisyyden kehittämisessä tulee vahvistaa ja laajentaa.

Terveydenhuollon kokonaisuudessa työterveyshuollon roolia sairauksiin liittyvän
työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulee vahvistaa. Työterveyshuollolle syntynyttä roolia rinnakkaisena
perusterveydenhuollon avohoidon tuottajana voidaan sote-uudistuksen yhteydessä purkaa.

Muutokset voimaan vähittäin

Käytännössä näitä muutoksia voidaan ohjata laajentamalla työterveyshuollon ennaltaehkäisevää
roolia työpaikalla ja vahvistamalla siihen suunnattua rahoitusta. Samanaikaisesti
työterveyshuollon sairaanhoitoa rajataan ulottumaan vain sairauksien työperäisyyden
selvittämiseen ja sairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseen.

Ohjauksen keinoja ovat sekä lainsäädännön että työterveyshuollon rahoitusjärjestelmän
muutokset. Muutosten olisi hyvä tulla asteittain voimaan samaan aikaan kuin sote-uudistus alkaa
toteutua.

Työterveyslaitos on esittänyt kolme vaihtoehtoista skenaariota työterveyshuollon roolista
tulevassa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

  1. Työterveyshuolto osana perusterveydenhuoltoa
  2. Työterveyshuolto erikoisalana ja
  3. Työterveyshuolto ennallaan.

Tämä Työterveyslaitoksen kannanotto on Skenaarion 2 Työterveyshuolto erikoisalana mukainen.

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa perustason palvelujen saatavuutta kaikille, kaventaa
terveyseroja, parantaa asiakkaan asemaa valinnanvapautta lisäämällä sekä yksinkertaistaa
monikanavaista rahoitusta ja leikata terveydenhuollon kustannusten kasvupaineita.