26.2.2015

26.2.2015
Perustelemme tässä muistiossa ehdotuksiamme.

Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä

Työterveyslaitos esittää, että laaja-alainen työelämän ja työhyvinvoinnin edistäminen kirjataan
tulevaan hallitusohjelmaan.

Miksi?

Työelämän kehitys pohjaa korkeaan työllisyyteen ja pitkiin työuriin

Suomen työllisyysaste on laman myötä laskenut alle 70 prosentin. Vuonna 2014 ilman työtä oli
232 000 henkeä ja piilotyöttömiä 138 000 henkeä. Työttöminä työnhakijoina oli 50 000 alle
25-vuotiasta. Kataisen hallituksen kärkihankkeita oli nuorisotakuu. Sen on todettu hieman
nopeuttaneen erityisesti ammatillisen koulutuksen saaneiden nuorten aktivointia ja
vähentänyt koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuutta, mutta työllisyysvaikutukset ovat
jääneet vähäisiksi.

Työelämä ja työmarkkinat ovat suuressa murroksessa

Digitalisaatio, robotisaatio ja tietoverkot muuttavat työprosesseja ja työtehtäviä sekä luovat uusia vaatimuksia työntekijän
työkyvylle ja osaamiselle. Työn tekeminen on yhä enemmän ajasta ja paikasta
riippumatonta. Henkinen kuormitus ja psykososiaaliset tekijät korostuvat. Ammatteja ja
työpaikkoja poistuu ja uusia syntyy tilalle. Yhä useampi työskentelee yrittäjänä tai
epätyypillisissä työsuhteissa, ja työelämäsiirtymät lisääntyvät. Riski työmarkkinoilta
syrjäytymiseen kasvaa. Työntekijöiden kulttuuriset taustat ovat aiempaa moninaisempia.
Julkisiin palveluihin etsitään lisää tehokkuutta ja tuottavuutta rakenteellisilla ja
toimintatapamuutoksilla, joista keskeisin on sote-uudistus. Julkisen ja yksityisen sektorin raja
hämärtyy.

Hyvinvointi ja talouskasvu syntyvät työn ja siitä kertyvän lisäarvon kautta

Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä
edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työolobarometrin
mukaan vuonna 2013 kolmannes palkansaajista ajatteli työelämän mielekkyyden menevän
huonompaan suuntaan. Erityisesti kuntien ja valtion työntekijät ovat todenneet työn
mielekkyyden kehittyvän negatiivisemmin kuin yksityisen sektorin työntekijät. Valmisteilla
olevat kuntien ja valtion rakenteelliset muutokset tuovat lisää haastetta tilanteeseen.

Miten?

Työvoiman tarjontaan, osaamisen kehittämiseen, työmarkkinoiden toimivuuteen,
työn parempaan tuottavuuteen ja työelämän kehittämiseen liittyvät kysymykset on
sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi on luotava riittävät turvaverkot työn, koulutuksen ja
työttömyyden rajapinnoissa oleville mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja muuttuvan
työelämän osaamisvaatimuksiin vastaamiseksi. Tähän tarvitaan hallinnonalojen parempaa
yhteistyötä työelämän kehittämisessä. Työterveyslaitos kannattaa työ- ja elinkeinoministeriön
esitystä kansallisesta työmarkkinamallista.

Työhyvinvoinnin hallintakeinoja työpaikoilla on uudistettava työelämän kehittämisen
osapuolten yhteistyöllä. Työelämän laadun kehittämistyö on saanut tällä hallituskaudella
hyvän alun erilaisissa verkostoissa. Tämä työ ansaitsee jatkon, jossa painopisteenä tulee olla
parannukset työpaikkojen tasolla. Johtaminen ja työpaikan eri toimijoiden yhteistyö ovat
avainasemassa käytännön muutosten aikaansaamisessa. Erityistä huomiota tarvitaan kuntaalan
sekä sosiaali- ja terveysalan murrokseen.

Lisätiedot:
Anna-Liisa Pasanen, toiminta-alueen johtaja, Ratkaisujen kehittäminen, Työterveyslaitos,
anna-liisa.pasanen[ät]ttl.fi, p. 030 474 2564, 043-8240308

Anneli Leppänen, osaamiskeskuksen johtaja, Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen,
Työterveyslaitos, anneli.leppanen[ät]ttl.fi, p.030 474 2524, 040-5066186

Työkyvyttömyyden vähentämistalkoot

Työterveyslaitos esittää, että työkyvyttömyyden vähentämistalkoot kirjataan tulevaan
hallitusohjelmaan.

Miksi?

Työkyvyttömyydestä ja sairauspoissaoloista aiheutuu vuosittain miljardien
menetykset kansantaloudelle. Terveystaloustieteilijät päätyivät yhteisessä arviossaan
lukuun 25 miljardia vuodessa. Kyse ei ole tietenkään vain rahasta vaan myös ihmisten
mahdollisuudesta elää aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Kyse on yhteiskunnan
taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.

Työuria ei pystytä pidentämään ilman riittävää työkykyä. Kun työkyvyttömyyseläkkeiden
määrä laskee, keskimääräinen eläköitymisikä nousee. Suunta on jo oikea,
osoittavat Eläketurvakeskuksen tuoreimmat tilastot. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle vuonna
2014 keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-
vuotiaana. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden
määrän lasku.

Asenteet ovat muuttuneet ja yhä useammin työkyvyttömyyden riskiin osataan puuttua
ajoissa. Lähes 20 000 ihmistä siirtyy kuitenkin edelleen vuosittain työkyvyttämyyseläkkeelle,
keskimäärin 52 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on kaikkiaan lähes 250 000. Jos
työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä saataisiin puolitettua, kansantaloudellinen
kustannussäästö olisi 5 miljardia euroa vuodessa.

Työkyvyttömyys on eriarvoisuuden lähde

Eri ammattiryhmien välillä on kymmenkertaisia eroja työkyvyttömyyden riskissä. Työkyvyttömyyden vähentäminen johtaa
kehittämään yhteiskunnan rakennemuutoksessa huonosti toimivia tai puuttuvia käytäntöjä ja
siten luomaan muutoskestävyyttä.

Miten?

Tarvitaan työkyvyttömyyden vähentämistalkoot hallinnon, työelämän osapuolten ja
palvelujärjestelmän kesken. Kohteena tulee olla erityisesti eniten työkyvyttömyyttä
aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.

Varhaisessa ongelmiin puuttumisessa, hoitotoimissa, kuntoutuksessa ja työhön paluun
järjestämisessä on vielä tehostamista. Työpaikoilla johtaminen, työsuojelu, henkilöstön
kehittäminen ja työterveyshuolto ovat eriytyneet toisistaan liikaa. Yhteistyötä tiivistämällä
työpaikat voivat entistä enemmän ja kustannustehokkaammin vaikuttaa työtapaturmiin, työn
kuormittavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Lisäksi tarvitaan laajaa
hallinnon, työmarkkinajärjestöjen, vakuutuslaitosten ja palvelujärjestelmän yhteistyötä, joka
ulottuu myös työpaikkatasolle. Yhteistyöstä sovittaessa eri osapuolille on määriteltävä selkeät
tehtävät ja tavoitteet. Työkyvyttömyys liittyy laajasti työelämään ja hyvinvointijärjestelmään,
ja sen vähentämiseen tarvitaan kaikkien sitoutumista. Näihin talkoisiin Työterveyslaitos
ilmoittautuu veturiksi.

Lisätiedot:
Jorma Mäkitalo, osaamiskeskuksen johtaja, Terveys ja työkyky, Työterveyslaitos,
jorma.makitalo[ät]ttl.fi, p. 030 474 2377, 040-5156131
Jouni Toikkanen, toiminta-alueen johtaja, Tiedolla vaikuttaminen, Työterveyslaitos,
jouni.toikkanen[ät]ttl.fi, p. 030 474 2420, 040-8378396

Työhyvinvointi kuntoon pienissä yrityksissä työterveysyhteistyöllä

Työterveyslaitos esittää, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan konkreettisia toimia
työterveystoiminnan tehostamiseksi pienissä yrityksissä. Keskeistä on alan toimijoiden vahva
yhteistyö.

Miksi?

Pienten työpaikkojen menestyminen on avainasemassa

Noin 99 % yrityksistä on pieniä, alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä. Pienten työpaikkojen näkökulma tulee vahvasti
esiin suurissa työterveyskysymyksissä, mutta myönteinen kehitys tapahtuu pääasiassa
suurissa yrityksissä. Pienissä yrityksissä työterveyden ja työsuojelukysymysten käytännön
tietämys ja osaaminen ovat tyypillisesti yrittäjän itsensä varassa. Työsuojelun ja
työterveyshuollon järjestämiseen ja toiminnan laadun ylläpitämiseen on vähän resursseja, ja
yleisesti ottaen työterveyttä johdetaan pienissä yrityksissä vaihtelevasti, jos ollenkaan. Alan
toimijoiden hyödyntäminen ja tilaajaosaaminen voi olla puutteellista. Työsuojelun,
työterveyden ja työhyvinvoinnin osaajien, järjestelmien ja palvelujen saantia yksittäisille
pienille työpaikoille tulee parantaa. Tämä kehittämistarve on tullut voimakkaasti esiin mm.
Ahtelan raportissa. Samalla on lisättävä yrittäjien tietämystä siitä, miten lakisääteiset
velvoitteet hoidetaan joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Miten?

Tarvitaan työterveysyhteistyötä, joka hyödyntää digitalisaatiota

Jotta työterveys- ja työsuojeluasiat saataisiin hyvään kuntoon myös pienissä yrityksissä, tarvitaan uudenlaista
yhteistyötä, osaamista ja työvälineitä sekä järjestelmätasoilla että yksittäisten työpaikkojen
ja niiden muodostamien ”poolien” sisällä. Pienyritysten omistajien ja linjajohdon sekä
työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä pitää tehostaa. Tämä voidaan tehdä
rakentamalla ja jalkauttamalla digitaalinen toimintamalli, jonka avulla varmistetaan työpaikan
työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin perusasiat yhden luukun periaatteen
mukaisesti. Tämän työterveysyhteistyön toimintamallin tulee toimia valtakunnallisesti
kattavasti. Työterveyslaitos ehdottaa, että STM:n johdolla valmisteltaisiin uusi digitaalinen
konsepti pienyritysten työterveysyhteistyöhön.

Lisätiedot:
Timo Tuomi, osaamiskeskuksen johtaja, Työympäristön kehittäminen, Työterveyslaitos,
timo.tuomi[ät]ttl.fi, p. 030 474 2574, 040-8492928
Antti Koivula, toiminta-alueen johtaja, Asiakasratkaisut, Työterveyslaitos,
antti.koivula[ät]ttl.fi, p. 030 474 2461, 043-8250036