15.3.2016

Yhteenveto olemassa olevasta tiedosta

Biosideilla tarkoitetaan kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoituksena on
tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa
niiden esiintymistä. Yleisimpiä biosideja ovat esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet,
tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys– ja
puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet.

Myös otsoni (O3) luokitellaan biosidiksi. Otsoni on väritön, pistävän raikkaan hajuinen,
ärsyttävä ja reaktiivinen yhdiste. Otsoni ja reaktioissa syntyvät radikaalit hapettavat muun
muassa ilmassa ja pinnoilla olevia kemiallisia, mikrobiologisia ja jossain määrin hiukkasmaisia
epäpuhtauksia muuttaen niiden rakenteita ja ominaisuuksia ja poistaen rakennuksesta
hajuja. Otsoni on itsessään haitallista, erityisesti suuret pitoisuudet.

Biosideja ei suositella sisätilojen homeongelman ratkaisuksi, homesiivouksen tehosteeksi tai
homekasvun ehkäisyyn. Korjaustoimiin liittyvää mekaanista puhdistusta voidaan vain
perustellusta syystä tehostaa desinfiointikäsittelyn avulla. Käytön syy voi olla esimerkiksi
hajuhaitan vähentäminen tai elinkykyisen mikrobin tappaminen niiltä osin kuin sitä ei ole
voitu mekaanisella puhdistuksella poistaa esimerkiksi viemärivaurioiden korjaamisen
yhteydessä.

Pintojen mekaaninen puhdistus ja mahdollinen pesu ennen desinfiointia ovat kuitenkin
välttämättömiä, sillä läsnä oleva orgaaninen aines, lika ja pöly vaikuttavat heikentävästi
usean vaikuttavan aineen tehoon.

Biosideja ei myöskään tule käyttää suoraan homehtuneeseen rakenteeseen, sillä ne voivat
mahdollisesti joissakin tapauksissa jopa lisätä rakenteessa olevien mikrobien
mikrobitoksiinien tuotantoa ja muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi.

Tilassa oleva irtaimisto tulee poistaa käsittelyn ajaksi.

Tällä hetkellä homesaneerauksissa käytetään paljon sellaisia kemikaaleja, joiden teho
mikrobeihin on epävarmaa tai jopa kyseenalaista. Sisäilmaympäristöissä esiintyvä mikrobisto
on hyvin laaja. Tällöin on hyvin vaikea osoittaa, että tietty kemikaali tehoaisi kaikkiin
materiaalissa tai sisäilmassa oleviin mikrobeihin. Myös tutkimus on tältä saralta hyvin
suppeaa. Tulevaisuudessa on tärkeää selvittää biosidien todellista tehoa
kosteusvauriokohteisiin.

Suuretkaan otsonipitoisuudet (100–1000 ppm) eivät pysty tuhoamaan kaikkia sieni- tai
bakteeriorganismeja rakennusmateriaalien pinnalta tai sisältä. Huomattavaa on, että
otsonoinnin sivutuotteina voi syntyä sisäilmaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia
hiilivetyjen hajotessa tai yhdisteitä, jotka voivat myös adsorboitua pintoihin ja rakenteisiin,
esimerkiksi aldehydit terpeenien hajotessa. Otsonointi voi myös vaikuttaa haitallisesti
pintoihin ja materiaaleihin (betoni, kipsilevy, luonnonkumi, neopreeni, lateksimaali, linoleumi
ja puulattiat, kokolattiamatot) ja myös vanhentaa ja haalistaa materiaaleja.

Biosideja käyttävien yritysten toimintatavat vaihtelevat tällä hetkellä niin koulutuksen,
varoaikojen kuin aineiden käytön suhteen. Suosituimmat homesaneerauksissa käytetyt
desinfiointiaineet ovat peroksidipohjaisia; vetyperoksidia ja/tai 2-butanoniperoksidia
sisältäviä valmisteita. Joissakin yksittäisissä valmisteissa tehoaineina on esimerkiksi
kvaternäärisiä ammoniumyhdisteitä, dinatriumoktaboraattia tai ihoa herkistäviä
isotiatsolinoneja ja PHMB:a.

Biosidit sisältävät usein monia tehoaineita. Desinfiointiaineiden käyttöä tulee harkita tarkkaan
ja aineet tulee tuntea hyvin. Tarkoitukseen sopimattomilla desinfiointiaineilla tai
työmenetelmillä voidaan aiheuttaa terveysvaaraa tiloissa tai ympäristössä työskenteleville,
niin käsittelyn aikana kuin käsitellyn tilan myöhemmän käytön aikana.
Monet käytetyistä desinfiointiaineista ovat ihoa ja hengitysteitä ärsyttäviä, osa niistä
väkevinä liuoksina jopa syövyttäviä. Eräillä desinfiointi- tai hajunpoistotarkoitukseen
käytettävillä aineilla on todettu myös ihoa herkistäviä ominaisuuksia, jotka tulee ottaa
huomioon ihon ja myös hengityselinten suojauksessa. Jotkut yhdisteet, esimerkiksi
isotiatsolinonit, voivat aiheuttaa herkistymistä jo hyvin pieninä pitoisuuksina.
Isotiatsolinoneja on käytetty paljon säilöntäaineina erilaisissa pesuaineissa ja kosmetiikassa,
joten niille aiemmin herkistyneet henkilöt voivat saada oireita tiloissa, jotka on käsitelty
isotiatsolinoneja sisältävillä tuotteilla.

Suositukset biosidien käytöstä

  1. Biosideja ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi sisätiloissa ratkaisuksi homeongelmiin,
    homesiivouksen tehosteeksi tai homekasvun ehkäisyyn. Eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista
    mikrobeihin ei tiedetä tarpeeksi.
  2. Biosideja tulee käyttää vain erityistilanteissa, kuten hajunpoistoon ja viemärivahinkojen jälkien
    siivoukseen. Ennen biosidikäsittelyä tila tulee tyhjentää irtaimistosta, vaurioitunut rakenne tulee
    poistaa, mikäli mahdollista, tai käsiteltävä pinta tulee puhdistaa mekaanisesti. Biosideja ei tule
    käyttää suoraan homehtuneeseen rakenteeseen.
  3. Otsonointia käytettäessä on estettävä otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi
    ilmanvaihdon kautta.
  4. Mahdollisten vakavien haittavaikutusten välttämiseksi polyguanidiiniyhdisteitä (PHMB),
    booriyhdisteitä (dinatriumboraatti) ja isotiatsolinoniyhdisteitä ei suositella käytettäväksi lainkaan.
  5. Yrityksissä tulee olla biosidien käytöstä tarkat ohjeet, joiden tulee perustua tuotteiden
    käyttöturvallisuustiedotteeseen ja yrityksen tekemään riskinarviointiin. Työntekijät ja
    rakennuksen käyttäjät tulee luonnollisesti suojata myös mikrobeilta ja muilta
    vaurioituneista materiaaleista vapautuvilta epäpuhtauksilta.
  6. Tilojen käyttäjälle tulee antaa ennen biosidien käyttöä riittävät tiedot käytettyjen aineiden
    mahdollisista haitallisista vaikutuksista terveyteen. Annetun tiedon tulee perustua tuotteen
    käyttöturvallisuustiedotteeseen ja Tukesin ohjeistukseen.
  7. Biosideja käytettäessä tulee noudattaa tarkoin valmistajien antamia ohjeita niin
    käyttötavan, työturvallisuuden kuin myös varoaikojen suhteen. Varovaisuusperiaatteen
    mukaisesti suosittelemme varoajaksi kaikkia biosideja käytettäessä vähintään 24 tuntia ja
    otsonoinnille mielellään 48 tuntia. Varoaika voi olla myös tätä pidempi, jos valmisteen
    käyttöohje sitä edellyttää.
  8. Otsonoinnin jälkeen tilan ilmanvaihtoa tulee tehostaa, jotta ilman epäpuhtaudet saadaan
    poistettua. Myös tilassa olevat pinnat tulee puhdistaa.
  9. Yrityksille tulisi tarjota yhdenmukaista, puolueetonta koulutusta ja koulutusmateriaalia biosidien
    ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä. Yhteisesti tuotettu, avoimesti saatavilla oleva
    koulutusmateriaali on hyödyksi myös kuluttajille ja asiakkaille. Asiakkaan on hyvä suhtautua
    kriittisesti biosidien markkinointiin ja yritysten antamaan tietoon biosidien turvallisuudesta.

Lisätietoja:
Kyösti Louhelainen, projektipäällikkö, Työterveyslaitos, Puh. 040 753 2015
etunimi.sukunimi@ttl.fi
Anne Hyvärinen, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
Puh. 029 524 6364, etunimi.sukunimi@thl.fi