15.12.2017

Lakiehdotuksella asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa paranevat merkittävästi eivätkä ole ainoastaan varakkaiden ja työssäkäyvien yksinoikeus.

Asiakkaan on helpompi hakeutua palveluihin, jotka sopivat hänen kulloiseenkin tilanteeseen. Joskin osa paljon palveluja tarvitsevista asiakkaista tulee tässäkin mallissa tarvitsemaan hyvää palveluohjausta ja palvelujen koordinointia.

Lakiehdotuksen malli ei ratkaise palvelujen yhteensovittamista täysin tyydyttävästi

On epävarmaa, miten laissa esitetyt yhteensovittamisen keinot, maakunnan vastuu, asiakassuunnitelma, asiakasseteli ja sote-keskuksissa toimiva sosiaalihuollon ryhmä kykenevät ratkaisemaan sekä perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen yhteensovittamisen.

Toisaalta voidaan todeta, että ehkä mikään lakiesitys ei vielä takaa yhteensovittamisen onnistumista vaan lain käytännön toteutus.

Sote-palvelut ja työterveyshuollon palvelut on sovitettava yhteen

Yhtenä erityisenä yhteensovittamisen ongelmana Työterveyslaitos haluaa nostaa esiin sote-palveluiden ja työnantajien järjestämän työterveyshuollon yhteensovittamisen.

Konkreettinen esimerkki tästä on asiakassuunnitelma. Osallistuvatko työterveyshuollot asiakassuunnitelmien tekemiseen ja saavatko monia palveluja tarvitsevat työterveyshuollon asiakkaatkin asiakassuunnitelman? Voivatko työterveyshuollon palvelut olla osa asiakkaan asiakassuunnitelmaa?

Sekä suoran valinnan palveluiden että maakunnan liikelaitoksen velvollisuudessa yhteensovittaa palveluita pitäisi huomioida myös yhteistyö työterveyshuollon suuntaan. Yhteensovittaminen työterveyshuollon palveluiden kanssa tulee lisätä lakiehdotuksen pykäliin, esittää Työterveyslaitos.

Fysiatria ja psykiatria erikoisalojen joukkoon sote-keskuksen saataville

Laaja-alaiset palvelutarpeet työssä käyvillä liittyvät usein kiinteästi työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyyden kannalta keskeisiä sairauksia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Kuitenkaan lakiesityksen mukaan sote-keskuksiin edellytettyjen erikoisalojen joukossa eivät ole fysiatria eikä psykiatria.

Työterveyslaitos ehdottaa näiden erikoisalojen sisällyttämistä sote-keskusten valikoimaan siten, että sote-keskuksen  olisi mahdollista hyödyntää psykiatrien ja fysiatrien osaamista.

Hyväkään laki ei riitä – myös tietojärjestelmät pitää sovittaa yhteen

Työterveyslaitoksen mielestä lakiesitys antaa maakunnille riittävät mahdollisuudet huolehtia palvelujen järjestämisvastuusta. Mahdollistavien lakien lisäksi järjestämisvastuun kantaminen edellyttää nykyistä yhteensopivampia tietojärjestelmiä sekä järjestämisosaamista.

Tuottajien välinen kilpailu asiakkaista ja pääosin kiinteään summaan perustuva korvaus kannustavat kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoja ja uusia kustannustehokkaita palveluinnovaatioita.

Kysymykseen lakiesityksen tavoitteissa mainitusta kolmen miljardin kustannusten kasvun hillinnän tavoitteesta on lakiesityksen perusteella mahdotonta ottaa kantaa. Suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hillitsevät seikat liittynevät erikoissairaanhoitoon (sairaalaverkko), riittävään perustason hoitoon (erikoistason kustannusten nousua hillitsevä vaikutus) sekä tiiviiksi hiottuihin palveluketjuihin (ml. kuntoutus ja työterveyshuolto).  

Asiakassetelin käyttötarkoitukset ovat asianmukaisia

Lakiluonnoksen säädökset koskien asiakassetelin käyttöä ovat Työterveyslaitoksen mielestä pääosin tarkoituksenmukaisia.

Johdonmukaisuuden vuoksi ja ristiriitatulkintojen välttämiseksi lakiluonnoksessa tulisi vieläkin yksiselitteisemmin todeta asiakassetelien käytön olevan maakunnan harkintavallan alla.

Asiakassetelien terveyspoliittinen merkitys korostuu tilanteissa, joissa asiakkaat joutuvat jonottamaan maakunnan palveluihin yli kohtuullisena pidetyn tai terveyden kannalta haitallisen ajan. Tässä käytössä ne Työterveyslaitoksen mielestä toteuttavat lakiehdotuksen terveyspoliittisia tavoitteita.

Uudistuksen on taattava riittävä, työelämän tarpeet huomioiva palvelutaso myös työssäkäyville

Työterveyslaitos kiinnittää huomiota lakiluonnoksen kohtaan palveluntuottajille suoritettavista korvauksista, erityisesti asiakaskohtaisen kiinteän maksun määräytymisestä.

Mikäli asiakaskohtainen kiinteä maksu työssä käyvillä asiakkailla mitoitetaan liian alhaiseksi, uhkaa se jättää työssäkäyvät käytännössä uudistuksen ulkopuolelle ja työnantajien vapaaehtoisesti järjestämän työterveyshuollon sairaanhoidon varaan. Työterveyslaitos painottaa, että uudistuksen on taattava riittävä, työelämän tarpeet huomioiva palvelutaso myös työssäkäyville kansalaisille. Toimiva perustason sairaanhoito ei saa Suomessa jäädä vain työnantajien vapaaehtoisuuden ja työssäkäyntistatuksen varaan.

Työterveyslaitos kantaa vastuuta työikäisten palveluiden toimivuudesta

Työterveyslaitos huolehtii jatkossa lakiehdotuksen toteutuessa riittävän perustason hoitojärjestelmän toimivuudesta kaikkien työikäisten osalta, erityisesti työkyvyn säilyttämisen ja työurien pidentämisen näkökulmista.

Lisäksi Työterveyslaitos näkee vastuulleen kuuluvaksi omalta osaltaan huolehtia lakiehdotuksen mukaan syntyvien sote-palveluiden ja työterveyshuollon toiminnallisesta yhteensovittamisesta maakunnittain.

Tutustu myös:

Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 19.10.2017

Annetut lausunnot