Työterveyslaitos asiantuntijalaitos, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Tutkimuksen osuus toiminnastamme henkilötyövuosissa laskettuna on noin 30 prosenttia.

Strateginen tutkimuksemme kohdistuu muun muassa työkykyyn ja työuriin, uudistuvaan työterveyshuoltoon, pk-yrityksiin ja digitalisaatioon.

Nostoja keskeisistä tutkimuksistamme

Työterveyshuollon laadussa paljon parannettavaa

Vaikka suurimmassa osassa työterveysyksiköistä on vähintään tyydyttävät edellytykset toteuttaa laadukasta työterveyshuoltoa, on laadun vaihtelu suurta. Työterveyslaitoksen keväällä 2018 toteuttamassa laatukyselyssä vain yksi työterveysyksikkö ylsi erinomaiseen laatuun. Työterveyshuollon palveluntuottajien välillä on edelleen suuria eroja esimerkiksi työterveysyhteistyöhön ja työpaikkaselvityksiin käytetyssä ajassa.

– Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

– Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia, Leino korostaa.

Lue lisää tiedotteesta

Työikäisten terveydenhuolto on olennainen osa uutta sotea

Tulevaisuudessa työterveyshuolto on tiivis osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Työikäisten terveydenhuollon kokonaisuus rakennetaan yhdessä kaikkien sote-toimijoiden kanssa.

– Vuosien 2017-2018 aikana työterveystoimijat ovat järjestäytyneet maakunnallisiksi yhteistyöryhmiksi, jotka ovat toimineet yhteistyön osapuolena sote-toimijoille. Työterveystoimijoiden ja sote-toimijoiden yhteistyönä on puolestaan aloitettu suunnittelemaan työikäisten terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia, Hanna Hakulinen kertoo.

Kokeilevaa kulttuuria ja yhteisiä tekoja tarvitaan, kun saatetaan yhteen toimijoita, joilla ei ole kokemusta aiemmasta yhteistyöstä, hän kuvaa kehittämistyön haasteita.

Lue lisää tiedotteesta

 

Yli kolme päivää kestävät sairauspoissaolot vähentyneet kunnissa

Sairauspoissaolojen kokonaismäärä ei ole muuttunut kunta-alalla. Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Lyhytkestoiset (1-3 päivää) sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja pitemmät, yli kolme päivää kestävät, sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Neljännes (23 %) kuntatyöntekijöistä ei ollut lainkaan poissa töistä oman sairauden takia.

Vuonna 2017 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,7 päivää kuntatyöntekijää kohti. Kunta-alalla sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pysynyt samana, mutta lyhyitä sairauspoissaoloja on entistä enemmän ja pitempiä vähän vähemmän. Vuonna 2013 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 1,9 kertaa poissa töistä lyhyen, 1-3 päivää kestävän, sairauspoissaolon takia. Vuonna 2017 lyhyiden kertojen määrä oli noussut km. 2,1 kertaan/työntekijä. Samaan aikaan pitemmät, yli kolme päivää kestävät, sairauspoissaolokerrat ovat hitaasti vähentyneet. Viime vuonna yli kolme päivää kestäviä poissaoloja oli keskimäärin 0,8 kertaa/ kuntatyöntekijä.

– Sairauspoissaolojen luonne on muuttunut: lyhyitä on entistä useammin ja pitkiä vähän vähemmän. Pitkien, yli kolme päivää kestävien, sairauspoissaolojen väheneminen näkyy kaikissa ikäryhmissä, kertoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitokselta.

– Tutkimusten mukaan pitkät poissaolot ennustavat heikentymistä tulevassa terveydessä ja työkyvyssä. Siksi niiden vähentyminen on merkittävää, korostaa Tuula Oksanen.

Lue lisää tiedotteesta

Lääkäreiden arviot sairauspoissaolojen tarvittavasta kestosta vastaavat todellisuutta

Onnistuneeseen työhön paluuseen kulunut aika vastasi pääpiirteittäin asiantuntijoiden arvioihin perustuvia sairauspoissaolojen tarvetta ja kestoa koskevia ohjeistuksia, kun asiaa tarkasteltiin sairausryhmäkohtaisesti. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin yli 10 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja.

─ Tulokset tukevat asiantuntijoiden arvioita sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta. Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiinkin pohjata pitkälti asiantuntija-arvioihin, toteaa erikoistutkija Johanna Kausto Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksessa keskityttiin sairauksiin, jotka ovat useimmiten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen taustalla. Tällaisia ovat esimerkiksi selkäsärky ja masennus. Selkäsärystä johtuvat sairauspoissalot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kolmessa viikossa. Selkäsäryssä 14 prosenttia sairauspoissaoloista uusiutui saman syyn vuoksi vähintään kerran vuoden aikana. Yli 45-vuotiailla ja fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä selkäsärkyyn liittyvät sairauspoissaolot uusiutuivat muita useammin.

Masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kuudessa viikossa. Naiset palasivat työhön hieman miehiä nopeammin. Masennuksesta johtuvista sairauspoissaoloista 17 prosenttia uusiutui saman syyn vuoksi vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla sekä johtajilla ja erityisasiantuntijoilla masennukseen liittyvä sairauspoissaolo uusiutui hieman harvemmin kuin muilla.

Lue lisää tiedotteesta

Sairauspoissaoloja on julkisella sektorilla edelleen enemmän kuin yksityisellä sektorilla

Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla viime vuoteen asti, osoittavat Kelan tilastot. Julkisella sektorilla poissaoloja on enemmän kuin yksityisellä sektorilla eikä ero näytä viime vuosina juuri kaventuneen. Ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla (sote) ero on supistunut. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.

Sairauspoissaolojen yleisyys julkisella sektorilla saattaa liittyä esimerkiksi työn luonteeseen tai työympäristön piirteisiin tai siihen, että julkiselle sektorille valikoituu henkilöitä, joiden sairauspoissaoloriski on jo ennalta suuri.

Tutkimuksessa ero julkisen ja yksityisen sektorin poissaoloissa kaventui sote-alalla vuoden 2009 jälkeen.  Kaventuminen voi johtua monista syistä.

– Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen, arvelee Leinonen.

Lue lisää tiedotteesta

Työhön paluu ja työhön osallistuminen parantunut lakimuutoksen jälkeen

Vakiintunut työhön paluu lisääntyi 4 % ja työhön osallistuminen 5 % yli 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen, kun verrattiin aikaa ennen ja jälkeen vuonna 2012 voimaan tullutta ns. 30 päivän sääntöä. Sääntö velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää. Muutokset työhön paluussa olivat selvempiä naisilla verrattuna miehiin. Työhön osallistuminen parani eniten julkisen sektorin työntekijöillä, sekä alueilla, joilla työttömyysaste oli alhainen.

Työterveyslaitos, Kela ja Eläketurvakeskus ovat toteuttaneet tutkimuksen, jossa selvitettiin vuoden 2012 lakimuutosten vaikuttavuutta.

– Sairauspoissaolot ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet 2010-luvulla. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että yli 30 päivän sairauspoissaolojen lyheneminen oli voimakkaampaa lakimuutoksen jälkeisenä aikana verrattuna sitä edeltäviin vuosiin, kertoo Työterveyslaitoksen dosentti Svetlana Solovieva.

30 päivän säännön vaikuttavuutta on epäilty, sillä se velvoittaa työnantajaa ainoastaan ilmoittamaan työterveyshuoltoon pitkittyneestä poissaolosta. Se, tehdäänkö ilmoitusta ja johtaako se toimenpiteisiin työntekijän työhön paluun edistämiseksi työnantajan tai työterveyshuollon taholta, todennäköisesti vaihtelee työpaikoittain.

– Tämä voi osittain selittää havaittujen muutosten verrattain maltillista kokoa, toteaa dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta.

– Löydökset ovat kuitenkin positiivisia väestötasolla ajatellen, hän lisää.

Työhön osallistuminen lisääntyi erityisesti tilanteessa, jossa työntekijä käytti kokoaikaisen poissaolon jälkeen osa-aikaisia sosiaalietuuksia, kuten osasairauspäivärahaa.

– Tämä on linjassa aikaisempien löydöstemme kanssa, joiden mukaan osasairauspäivärahan käyttö edistää työhön paluuta ja työssä pysymistä, kertoo tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura.

Lue lisää tiedotteesta

 

Terveyden edistäminen työpaikoilla parantaa työkykyä – uudet suositukset julkaistu

Suomalaiset työpaikat ovat saaneet suositukset työpaikoilla tapahtuvalle terveyden edistämiselle. Tieteellisiin katsauksiin ja asiantuntijatietoon perustuvat Mars matkalle! – Terveyttä työpaikoille -terveyden edistämisen suositukset työpaikoille kokoavat yhteen työpaikkojen keinoja edistää palautumista, terveellistä ravitsemusta ja fyysistä aktiivisuutta fyysisesti kuormittavassa työssä ja istumatyössä.

– Tavoitteemme on, että kahdella kolmesta Suomen työpaikoista on vuonna 2025 suunnitelma, miten työpaikalla yhteistoimin edistetään terveyttä, johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta kertoo. Jaana Laitinen johtaa Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoille -hankekonsortiota, joka on tuottanut nyt julkaistut suositukset.

Suositukset terveyden edistämiselle suomalaisilla työpaikoilla:

  1. Kun työpaikalla edistetään terveyttä, lähtökohdaksi valitaan työn ja ammatin vaatimukset ja vaikutukset
  2. Parhaisiin tuloksiin työpaikalla päästään kehittämällä terveyden edistämisen keinoja yhdessä
  3. Työpaikalla tapahtuvan terveyden edistämisen tavoite on työkyvyn ja työstä palautumisen edistäminen

Lue lisää tiedotteesta

 

Uusi kysely auttaa yrittäjää tunnistamaan työhyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä

Työterveyslaitos on julkaissut Työn ja terveyden oma-arviointipalvelun yrittäjille ja työntekijöille. Verkkokyselyssä on erityisesti huomioitu maatalousyrittäjien työn ominaispiirteitä, mutta se soveltuu myös muiden yritysten käyttöön.

Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu on verkkokysely, jonka avulla vastaaja voi arvioida työtään, työympäristöään, työmenetelmiään, terveyskäyttäytymistään ja suojautumistaan työn vaaroja vastaan. Samalla vastaaja saa palautetta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.

– Kysely on helppo ja systemaattinen tapa käydä läpi työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten henkistä ja fyysistä kuormitusta, erilaisia oireita, työympäristön altisteita ja elintapoja. Kysely voi auttaa yrittäjää tunnistamaan, mitkä tekijät omassa työterveydessä erityisesti vaativat kehittämistä, tutkija Birgitta Kinnunen Työterveyslaitoksesta kertoo.

– Vastattuaan kysymyksiin vastaaja saa palautteen, joka hänen kannattaa itse tallentaa tai tulostaa, koska palaute ei tallennu palveluun. Palautteessa on tietoja ja ohjeita niistä toimenpiteistä, joiden perusteella kukin vastaaja voi vaikuttaa myönteisesti omaan työympäristöönsä ja terveyskäyttäytymiseensä, Kinnunen kuvaa.

Maksuton, erityisesti maaseudun yrittäjille, yrityksille ja työntekijöille räätälöity kysely toimii eri tyyppisillä päätelaitteilla, ja sitä on helppo käyttää esimerkiksi älypuhelimilla tai tableteilla. Palvelusta julkaistaan myöhemmin myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

TAUSTALLA PITKÄ KEHITTÄMISTYÖ

Palvelun taustalla on Työterveyslaitoksessa jo 2000-luvun alkupuolella kehitetty Yrittäjän työterveyshuolto -kysely. Nyt julkaistu kysely on kuitenkin täysin uudistettu. Aloite kyselyn uudistamiseksi syntyi Maaseutuverkoston hyvinvointiryhmässä, johon kuuluu mm. MTK:n Melan ja Suomen Yrittäjien edustajia. Palvelua on testattu kehittämisvaiheessa kahdessa maaseudun yrittäjistä ja työntekijöistä koostuneessa, noin 40 henkilön testiryhmässä.

Lue lisää tiedotteesta

Vieläkö kipu vie? Kipuoireisen työkyvyn tukemiseen löytyy uusia keinoja

Tuki- ja liikuntaelin (TULE) -ongelmat ovat suurin pitkittyneitä sairauspoissaoloja aiheuttava tautiryhmä, jonka riskitekijät, kuten ylipaino ovat kasvussa. TULE-ongelmien ja kivun ehkäisemiseksi onkin tärkeä toimia jo ennen kuin terveydenhuollon apu on tarpeen. Vieläkö kipu vie? -seminaarissa 14.12. esitellään käytännön ratkaisuja, joilla kipuoireisen työkykyä voidaan tukea ja TULE-terveyttä parantaa.

– Keski-iässä ilmenevän kivun taustatekijät voivat olla jo lapsuudessa tai työurien alun kuormituksessa. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen onkin tärkeää, jotta kipu ei pääsisi kroonistumaan ja heikentämään työkykyä, kertoo akatemiatutkija Tea Lallukka Työterveyslaitoksesta.

Pitkittynyt kipu nostaa riskiä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksilön kärsimyksen lisäksi kipu käy kalliiksi niin yrityksille kuin yhteiskunnallekin.

Lue lisää tiedotteesta

Lonkkanivelrikon aiheuttama työkyvyttömyys on yleistä työntekijäammateissa miehillä

Yli kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairaudesta. Tule-sairauksien mm. nivelrikon esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän mukana. Lonkan nivelrikkoa on eniten rakennusmiehillä, sähkö- ja putkiasentajilla ja maataloudes-sa työskentelevillä, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Suuri osa työkyvyttömyydestä voitaisiin välttää työtä keventämällä.

– Jotta kasvava määrä ikääntyviä työntekijöitä säilyisi työkykyisinä, pitää työpaikoilla kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työn sopivaan kuormitukseen, muistuttaa tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta.

– Esimerkiksi moni lonkan nivelrikkoa sairastava voisi jatkaa työssään vanhuuseläkkeelle asti, jos nivelrikon eli kuluman aiheuttamat rajoitteet otettaisiin huomioon ja työtä kevennettäisiin. Myös sairauspoissaolot vähenisivät.

Lonkan nivelrikon syitä ovat iän lisäksi perinnölliset tekijät, ylipaino, lonkan tapaturmat ja fyysisesti kuormittavat työtehtävät. Vaikka lonkan nivelrikko on vain osittain työperäinen, se voi vaikeuttaa monista työtehtävistä selviytymistä ja hankaloittaa elämää muutenkin.

Lue lisää tiedotteesta

 

Pitkillä päivillä on hintansa – asiantuntijat tarvitsevat palautumista

Asiantuntijan työhön käyttämän ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asiantuntijoiden työaikojen yhteyttä työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos suosittelee, että asiantuntijatyötä tekeville tarjotaan työssään tukea ja koulutusta ajanhallintaan. Erityisen tärkeää tämä on esimiestehtävissä oleville.

– Asiantuntijoiden työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkiksi voidaan sopia, että välillä on aikoja, jolloin työntekijän tulee olla nopeammin tavoitettavissa. Tämän vastapainona sitten taas on kiireettömämpiä jaksoja, valottaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

Suurin osa asiantuntijoista kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että esimiesasemassa työskentely pidentää työaikaa. Asiantuntijoista 79 prosenttia kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.

Älypuhelimen käyttö pidentää työaikaa ja heikentää hyvinvointia.  Sitä vastoin mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia.

Myös työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa.

– Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä, kuvaa Annina Ropponen.

Lue lisää tiedotteesta

Vuorotyön haitat kuriin työaikojen hyvällä suunnittelulla

Epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekee joka neljäs työntekijä Suomessa. Vuorotyön aiheuttamaa väsymystä ja unihäiriöitä voidaan vähentää hyvällä vuorosuunnittelulla, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset. Tutkimuksissa seurattiin erilaisten työvuorojen vaikutusta 13 000 sairaalassa työskentelevän uneen, väsymykseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen 2008–2015.

Sairaaloissa tehdään usein yötyötä sisältävää jaksotyötä. Jaksotyössä hyvä, terveyttä tukeva vuorosuunnittelu tarkoittaa, että erityisesti lyhyitä vuorovälejä (esim. iltavuorosta suoraan aamuvuoroon), ja peräkkäisiä yövuoroja on vain vähän. Näin palautuminen työvuorojen jälkeen onnistuu parhaiten.

Pitkittäistutkimus todisti hyvän vuorosuunnittelun hyödyt

– Tutkimuksissamme pystyimme ensimmäistä kertaa laajalla aineistolla pidemmän ajan kuluessa selvittämään, miten esimerkiksi lyhyiden vuorovälien tai yövuorojen vähentäminen tai lisääminen vaikutti sairaalatyöntekijöiden väsymykseen ja hyvinvointiin. Lyhyiden vuorovälien ja yövuorojen vähentäminen paransi vireyttä, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

– Yhdistimme ns. sairaalakohortin aineiston sairaaloissa käytetyn Titania® -vuorojärjestelmän tietoihin.

Varsinkin ikääntyneet työntekijät hyötyivät yövuorojen vähentämisestä. Lyhyiden vuorovälien vähentäminen tai siirtyminen kokonaan päivätyöhön vähensi ikääntyvien työntekijöiden väsymishaittoja selvästi. Sama vaikutus näkyi nuoremmillakin, mutta ikääntyneillä selvimmin.

Yötyö on raskasta, mutta sopii joillekin

Tutkimuksessa selvitettiin myös jatkuvaa yötyötä tekevien hyvinvointia.

– Jatkuva yötyö aiheutti päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän, kertoo Karhula.
– Toisaalta jatkuvaa yötyötä tekevät olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Tämä liittyi työn itsenäisyyteen. Jatkuvaa yötyötä tehdään yleensä vapaaehtoisuuteen perustuen.

Lue lisää tiedotteesta

Vuorotyöntekijät hyötyvät unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta

Unihäiriöiden oireet ovat yleisiä vuorotyöntekijöillä, noin 40 prosentilla oireet ovat merkittäviä. Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, joka jatkuessaan altistaa psyykkisille ja fyysisisille sairauksille ja heikentää työkykyä. Työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden yhteishankkeessa tutkittiin psykologisten hoitomuotojen vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa. Hoitojen jälkeen vuorotyöntekijöiden unettomuuden vakavuus väheni ja vireys parani.

– Vuorotyöntekijät hyötyvät yksilöllisiin tekijöihin vaikuttavista lääkkeettömistä hoitokeinoista. Ne edistävät hyvää unta ja vireyttä ja voivat parantaa vuorotyössä jaksamista, Järnefelt toteaa.

Tutkimukseen osallistuneiden unettomuuden vakavuus ja uupumuksen oireet vähenivät hoitojen jälkeen. Lisäksi vireys ja elämänlaatu paranivat. Tulokset säilyivät puolen vuoden seurannassa. Eniten hyötyivät ryhmähoitoa saaneet. Ryhmä- ja itsehoitoa saaneiden mieliala myös parani enemmän ja he kokivat hoidon parantavan vaikutuksen suurempana kuin lyhyttä unen huollon ohjausta saaneet. Noin kolmasosa osallistujista ei hyötynyt hoidosta.

Lue lisää tiedotteesta

Pelkkä vireyskoulutus ei virkistä ammattikuljettajaa, tarvitaan myös hyvää vuorosuunnittelua

Työterveyslaitos tutki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, vähentääkö vireyskoulutus ammattikuljettajan väsymystä työssä. Päätulos oli, että koulutus ei virkistänyt kuljettajia missään työvuorossa, vaan tarvitaan myös hyvää työvuorosuunnittelua. Testauksessa olevan Vire-nettipalvelun beta-versio auttaa kuljetusyrityksiä tunnistamaan piilevää väsymystä ja arvioimaan työvuorojen väsyttävyyttä.

– Johtopäätöksemme tutkimuksesta on, että koulutus on keino lisätä tietämystä vireydestä, mutta vireyden parantamiseksi on kehitettävä myös työvuorosuunnittelua, kertoo hankkeen vastuullinen tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta ja Jyväskylän yliopistosta.

– Tämän vuoksi kehitimme yhteistyössä Trafin, Tukholman yliopiston ja ruotsalaisen Portin Productionin kanssa menetelmän – verkkosovellus Viren, jonka avulla niin kuljetusyritykset kuin muutkin työpaikat voivat arvioida työvuorojen väsyttävyyttä.

Lue lisää tiedotteesta

 

Miksi mieli haavoittuu työssä? – Tutkimus selvitti syitä psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymiselle

Psyykkinen kuormitus ja henkinen jaksaminen ovat nousseet keskeiseksi työelämää jäsentäväksi teemaksi. Psyykkistä haavoittuvuutta ilmentävät työstressi, uupumus ja masennus. Työelämää koettelevan rakennemuutoksen myötä yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Monissa ammateissa, joissa on vahva ihmissuhteisiin liittyvä ulottuvuus, on kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä.

─ Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään liittyvän tekijän synnyttämiä. Ne heijastavat koko väestöön, työelämän rakenteeseen ja terveydenhuoltoon vaikuttaneita kehityskulkuja, toteaa Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö, dosentti Ari Väänänen.

─ Psyykkisen haavoittuvuuden ilmausten lisääntyminen ei suoraan kerro sairastavuuden kasvusta työväestössä. Pikemminkin psyykkisten kysymysten rooli ja merkitys on muuttunut.

Lue lisää tiedotteesta

Liika työstressi ja ylipitkät työpäivät lisäävät masennusriskiä

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta. Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Koettu työstressi lisäsi masennusta 30-80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneillä oli puolestaan 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna tavanomaista 35-40-tuntista työviikkoa tehneisiin.

Tiedot käyvät ilmi laajoista meta-analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat.  Analyysit kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon tärkeistä työhön liittyvistä mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä. Mukana oli jo julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia ja laajoja julkaisemattomia aineistoja.

–Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä, kertoo tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

–Tämä asettaa haasteita varsinkin esimiestyölle. Työtehtävä, joka toiselle on sopivan vaativa, voi toiselle ollakin ylivoimainen hänen voimavaroihinsa nähden.

Myös ylipitkät, yli 55 tunnin työviikot lisäävät masennusriskiä.

–Mielenkiintoista on, että pitkät työpäivät aiheuttivat masennusta varsinkin Aasiassa ja Euroopassa. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa ja Australiassa yhteyttä ei löytynyt, sanoo Virtanen

Lue lisää tiedotteesta

Mielenterveysongelmat kasvattavat riskiä työkyvyttömyyteen aivohalvauksen ja sydäntaudin yhteydessä

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivillä on kasvanut riski pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtuman jälkeen. Elintapamuutoksista ja muutoksista työolosuhteissa voidaan hakea keinoja työurien pidentämiseen silloinkin, kun sairauksia ei voida enää ennaltaehkäistä.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivillä on kasvanut riski pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtuman jälkeen. Elintapamuutoksista ja muutoksista työolosuhteissa voidaan hakea keinoja työurien pidentämiseen silloinkin, kun sairauksia ei voida enää ennaltaehkäistä.

Maailmanlaajuisesti toimintakykyisiä elinvuosia menetetään yli 10 % sydän- ja verisuonitautien takia.

– Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet koskettavat yhä useammin myös työelämää, sanoo erikoistutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitokselta.

– Vaikka sydäntauti on aivoverenkierron häiriötä (aivohalvausta) tyypillisempi työikäisillä, aivohalvauksen seuraukset ovat työkyvylle vakavammat ja se vie ihmisen useammin kokonaan pois työmarkkinoilta.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että noin neljännes sydäntautiin tai aivohalvaukseen sairastuvista työikäisistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä jo ennen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtumaa. Työmarkkinoilla olevien kohdalla työkyvyttömyyspäivissä ei ollut eroa sydäntautiin tai aivohalvaukseen sairastuvilla ennen tapahtumaa. Työkyvyttömyyspäivien määrä oli lähellä väestön keskiarvoa.

– Sydäntauti, ja vielä enemmän aivohalvaus, lisäsi työkyvyttömyyden riskiä. Työkyvyttömyyspäivissä oli sydäntautitapahtuman jälkeisenä vuonna kuusinkertainen lisäys. Aivohalvauksen jälkeisenä vuonna lisäys oli jopa 14-kertainen, Ervasti toteaa.

Aivohalvauksen kohdalla riski työkyvyttömyyseläkkeeseen oli 2,6-kertainen sydäntautiin verrattuna tapahtumaa seuraavana vuonna.

Lue lisää tiedotteesta

Työn muokkaus tukee työssä jaksamista mielenterveysongelmissa

Mielenterveyden häiriöt ovat työikäisillä yleisiä. Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä, ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista noin puolet on määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi. Työn muokkauksen keinoilla voidaan helpottaa työhön paluuta työkyvyttömyysjakson jälkeen ja tukea kuormittunutta työntekijää. Keinoja on koottu uuteen Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan oppaaseen.

–Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työajan lyhentämisestä, määräaikaisesta muutoksesta työtehtävissä tai rauhallisempaan työtilaan muuttamisesta, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

–Myös työkaverin tuki on tärkeää ja työn muokkauksessa voidaan hyödyntää parityöskentelyä.

Lue lisää tiedotteesta

 

Yhteisen työtilan hyödyt toteutuvat vain työntekijöiden aktiivisuudella

Yhä useampi yritys, oppilaitos tai valtion toimija etsiytyy jaettuihin monitilatoimistoihin. Yhteisistä tiloista haetaan yhteisöllisyyttä, verkostoitumista ja edullisempia kustannuksia. Yhteinen työtila ei kuitenkaan automaattisesti takaa haluttuja hyötyjä. Organisaatioiden johtajilta ja työtekijöiltä vaaditaan aktiivisia toimia, jotta yhteistyö sujuisi, työ olisi tuloksellista ja työyhteisö voisi hyvin. Työterveyslaitos tutki Tampereella Tampellan tehdaskiinteistössä toimivaa työtilayhteisöä, jossa toimii kuusi eri organisaatiota.

Vähiten tyytyväisiä oltiin työtilojen akustiikkaan, kuten melutasoon ja äänelliseen yksityisyyteen. Toisaalta akustiikkaan tyytyväiset kokivat itsensä tyytymättömiä useammin energisiksi. Ihmiset kokevat viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät monin eri tavoin ja yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen.

– Työtiloja ja siellä työskentelyä kannattaa kehittää yhdessä, niin että kaikki yhteisissä työtiloissa työskentelevät pääsevät vaikuttamaan, korostaa Houni.

Lue lisää tiedotteesta

Tilojen hyvä suunnittelu tukee sote-uudistuksen onnistumista

Sairaaloiden ja terveyskeskusten rakennuskanta on monelta osin vanhentunut eivätkä tilat palvele enää asiakasta ja työprosesseja. Sote-uudistuksessa on oiva mahdollisuus korjata tilanne. Muutosjohtamisessa toimintojen ja tilojen suunnittelua kannattaa viedä eteenpäin yhtä aikaa. Keskeistä on ottaa huomioon potilaiden tarpeet ja henkilöstön näkemykset. Työterveyslaitos on tutkinut sairaaloiden tilojen suunnittelua ja toimintaprosessien kehittämistä Lean-ajattelun avulla. Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa muillekin aloille.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa perehdyttiin Kuopion ja Turun yliopistosairaaloiden tilojen ja työprosessien samanaikaiseen kehittämiseen. Molemmissa sairaaloissa tavoiteltiin kustannussäästöjä, sujuvampaa asiakaspalvelua ja työprosesseja sekä yhteisöllisyyden ja viihtyisyyden lisäämistä. Kehittämisessä oli käytetty Lean-ajattelua, jonka vaikutusta Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat.

– Tilasuunnittelu on tärkeää, koska muuttuvat tutkimus- ja hoitoprosessit eivät voi toteutua jos toimimattomat tilat ovat esteenä. On suunniteltava tiloja, jotka samaan aikaan parantavat tilankäyttäjien hyvinvointia ja lisäävät tuottavuutta, muistuttaa vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitoksesta.

– Kuopion ja Turun sairaalat toimivat pioneereina Lean-ajattelun soveltamisessa tilasuunnitteluun. Työprosessien kehittämisessä Leania oli jo käytetty aiemmin.

Lean-ajattelussa korostuu toiminnan jatkuva arviointi, hukka-ajan minimointi, virheistä oppiminen ja henkilöstön mukaan ottaminen kehittämiseen alusta asti.

– Potilaan näkökulmasta Lean tarkoittaa vähemmän jonotusta ja laadukasta hoitoprosessia. Henkilöstön näkökulmasta tämä tarkoittaa oman osaamisen parempaa hyödyntämistä sekä tehokkaampia, turvallisempia ja työtä paremmin tukevia työprosesseja, kertoo Ruohomäki.

Kuopiossa keskityttiin uusien tilojen käyttöönottoon ja kirurgian prosesseihin ja Turussa ns. Elämän alku -prosessiin – raskaana olevista äideistä vastasyntyneiden hoitoon.

Lue lisää tiedotteesta

 

Johtajuuden sakkaaminen yhteisillä työpaikoilla voi johtaa tapaturmiin tai jopa kuolemaan

Johtajuuden sakkaaminen yhteisillä työpaikoilla johtaa pahimmassa tapauksessa tapaturmiin ja kuolemaan. Puutteellinen vuorovaikutus on yksi syy yhteisillä työpaikoilla tapahtuviin vaaratilanteisiin, tapaturmiin ja kuolemantapauksiin. Tämä selviää Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston yhteisestä tutkimuksesta, jonka aineistona olivat yhteisösakkoon johtaneiden työturvallisuusrikostapausten tuomioasiakirjat.

– Ihmiset ovat perinteisesti tottuneet ylhäältä alas ohjautuvaan hierarkkiseen toiminta- ja johtamismalliin. Yhteisillä työpaikoilla vanha malli ei päde. Uuden logiikan mukainen toiminta haastaa ja jopa pakottaa ylittämään ja rikkomaan perinteisiä toiminnan rajoja ja johtamisen tapoja, kertoo vanhempi tutkija Minna Janhonen Työterveyslaitokselta.

­– Yhteisillä työpaikoilla on kiinnitettävä enemmän huomiota kommunikaatioon, perehdytykseen sekä eri osapuolten vastuiden ja velvollisuuksien selväksi tekemiseen.

Lue lisää tiedotteesta

Epävarmuus koettelee kuntahenkilöstöä – hyvä johtaminen ennakoi aktiivista sopeutumista muutoksiin

Työterveyslaitoksen tuoreen 34 suomalaista kuntaa ja 2 453 kuntatyöntekijää koskevan pitkittäistutkimuksen mukaan kuntien henkilöstön työuupumus on lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan ovat heikentyneet keväästä 2016 loppuvuoteen 2017. Samalla kuitenkin palveleva johtaminen, hyvät henkilöstökäytännöt ja yhteisöllisyys auttavat tutkimuksen mukaan aktiivista sopeutumista epävarmuuteen ja muutoksiin. Kuntien henkilöstö on kokenut lukuisia muutoksia viime vuosina ja pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on tuonut monenlaista epävarmuutta työhön. Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kuntiin kohdistuneiden muutosten vaikutuksia.

– Monilla indikaattoreilla mitattuna kuntahenkilöstön työhyvinvointi on heikentynyt seurantajaksolla 2016-2017. Toisaalta niissä kunnissa, joissa oli panostettu työpaikan sosiaalisiin voimavaroihin, kuten johtamiseen, voitiin seurannassakin paremmin, toteaa toinen tutkimuksen tekijöistä, erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

– Jokainen työpaikka haluaa ja tarvitsee epävarmuuteen aktiivisesti sopeutuvia työntekijöitä ja johtajia, jotka säilyvät myös muutostilanteissa yhteistyökykyisinä, luovina, kimmoisina ja reagointikykyisinä. Erityisesti palveleva johtaminen, mutta myös henkilöstöä voimaannuttavat HR-käytännöt, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ennustivat tällaista aktiivista sopeutumista ja sitoutumista nykyiseen työhön ja työpaikkaan, kertoo hankkeen johtaja ja toinen tutkija, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Lue lisää tiedotteesta

Osaaminen monikulttuurisessa työpaikassa on muutakin kuin ammatillista osaamista

Maahanmuuttajien on usein vaikea edetä koulutustaan ja kykyjään vastaavaan työhön, minkä vuoksi osaamista jää hyödyntämättä suomalaisilla työpaikoilla. Toisaalta monien maahanmuuttajien osaaminen voi olla erilaista, kuin mitä työpaikoilla tarvitaan. Keiden osaamista jää hyödyntämättä ja miten tilannetta voisi parantaa?

Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä. Suomessa työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä. Yksi neljästä (26 %) arvioi olevansa ylikoulutettuja nykyisiin työtehtäviinsä nähden (subjektiivinen ylikoulutus).

– Suomalaistaustaisten työllisen vastaava osuus on 12 %. Ulkomaalaistaustaisista työllisistä korkeakoulutetuista jopa joka kolmas on tilastollisesti ylikoulutettu. Se tarkoittaa siis, että he työskentelevät ei-asiantuntija-ammateissa. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli alle viidesosa, sanoo yliaktuaari Liisa Larja Tilastokeskuksesta.

Lue lisää tiedotteesta

Työpaikkojen käytännöt ja esimiehen tuki avainasemassa isien perhevapaaratkaisuissa

Jo puolet isistä käyttää enintään yhdeksän viikon itsenäistä isyysvapaata, mutta isien pidemmille perhevapaille on yhä monia esteitä ja niitä käyttää harva isä. Töiden organisointi isän vapaan aikana ja esimiehen suhtautuminen vapaan pitämiseen suuntaavat isien ratkaisuja.

Tänä vuonna juhlimme isyysvapaan 40-vuotispäivää: isät ovat voineet jäädä hoitamaan lasta isyysvapaalle vuodesta 1978 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtamassa Isä hoitaa -hankkeessa etsittiin keinoja lisätä isien vapaiden käyttöä ja tutkittiin syitä vähäiseen vapaiden pitämiseen.

Työpaikkojen käytännöt ja esimiehen tuki avainasemassa isien perhevapaaratkaisuissa

Jo puolet isistä käyttää enintään yhdeksän viikon itsenäistä isyysvapaata, mutta isien pidemmille perhevapaille on yhä monia esteitä ja niitä käyttää harva isä. Töiden organisointi isän vapaan aikana ja esimiehen suhtautuminen vapaan pitämiseen suuntaavat isien ratkaisuja.

Tänä vuonna juhlimme isyysvapaan 40-vuotispäivää: isät ovat voineet jäädä hoitamaan lasta isyysvapaalle vuodesta 1978 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtamassa Isä hoitaa -hankkeessa etsittiin keinoja lisätä isien vapaiden käyttöä ja tutkittiin syitä vähäiseen vapaiden pitämiseen.

Lue lisää tiedotteesta

Uuden oppimisen vaatimus rassaa digityössä

Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja työskentely yksin nähtiin digitalisaatioon liittyvinä keskeisinä riskeinä hyvinvoinnille. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että tiedon määrä, osaamisvajeet ja uuden oppimisen vaatimus ovat digitalisaation tuomia haasteita työpaikoilla. Lisäksi työn ja vapaan rajojen hämärtyminen, työn henkinen rasittavuus ja työskentely yksin nähtiin digitalisaatioon liittyvinä keskeisinä riskeinä hyvinvoinnille. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Vastaajista jopa 90 prosenttia arvioi, että digitaalisten välineiden käyttö on lisännyt tiedon ja uuden oppimisen määrää selvästi tai jossain määrin omalla työpaikalla.

Avovastauksissa puolestaan uudet osaamisvajeet ja jatkuva vaatimus oppia uutta nostettiin esiin keskeisenä hyvinvointiriskinä.

– Uusien järjestelmien opettelu koetaan monilla työpaikoilla rassaavana, ja työntekijöillä on vaikeuksia hallita eri sovelluksia ja teknisiä laitteita, toteaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta.

– Haasteita toi myös esimerkiksi sähköpostien tulva. Sähköposti on yhä arkipäivää yhteydenpidossa työpaikoilla. Kiinnostavaa sen sijaan on, että sosiaalinen media ja pikaviestimet olivat laajasti käytössä vain joka kymmenennellä työpaikalla työyhteisön yhteydenpidossa.

Lue lisää tiedotteesta

Hoitotyökin on aivotyötä

Hoitotyön luonne on muuttunut yhä enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja työn kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Hoitotyössä on myös paljon keskeytyksiä ja useita samanaikaisia tehtäviä. Nämä ovat kognitiivisia kuormitustekijöitä, jotka heikentävät työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. Hoitotyötä tutkittiin Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen kehittämishankkeessa.

– Työssä korostuvat lukuisat tiedonkäsittelyn osa-alueet kuten lukeminen, kirjoittaminen, ongelmien ratkaiseminen, muistaminen ja keskittyminen. Lisäksi työskentely puhehälyssä, työn keskeytyessä sekä pitäen muistissa useita asioita on aivoille kuormittavaa, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski.

– Yllättäen kognitiivisten vaatimusten laajuus ja useiden eri osa-alueiden toistuvuus päivittäin ja kuormittavuus olivat yleisempiä hoitotyössä kuin hallintotyössä toimistossa

Hoitotyön kognitiivista ergonomiaa voidaan parantaa

Hankkeen tulokset osoittavat, että kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä onnistuu. Kognitiivista ergonomiaa voi parantaa suunnittelemalla työprosessit siten, että ne ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Lisäksi pitää muokata kognitiivisesti kuormittavia työolosuhteita niin, että tarpeeton aivokuorma vähenee.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä luotiin uusia käytäntöjä työpäivän yhteiseen suunnitteluun sekä raportointi- ja muiden keskittymistä vaativien tilanteiden rauhoittamiseen. Osa uusista toimintatavoista oli laitteiden sijoittelua sekä teknologian hyödyntämistä arjessa.

– Tulokset näkyivät heti: useissa yksiköissämme tiedon kulku parani, oman työn hallinta lisääntyi ja potilasvastaanottojen keskeytykset vähenivät. Hanke toi pysyviä muutoksia osastojen toimintaan, iloitsee hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Satakunnan sairaanhoitopiiristä.

– Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin lisäksi kognitiivisen ergonomian kehittäminen parantaa myös potilas- ja asiakasturvallisuutta, painottaa sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.

Lue lisää tiedotteesta “Hoitotyökin on aivotyötä”

Lue lisää tiedotteesta “Hoitajien ja lääkäreiden työ kuormittaa aivoja”