Me Työterveyslaitoksella tutkimme, palvelemme ja koulutamme vankalla asiantuntemuksella. Tutkimuksen osuus toiminnastamme henkilötyövuosissa laskettuna on noin 30 prosenttia.

Strateginen tutkimuksemme kohdistuu muun muassa työkykyyn ja työuriin, uudistuvaan työterveyshuoltoon, pk-yrityksiin ja digitalisaatioon.

Nostoja keskeisistä tutkimuksistamme

Työelämän varsinainen digiloikka on vielä ottamatta

Digitalisaatioon kohdistuu työssä sekä toiveita että pelkoja. Digitalisaation vaikutukset riippuvat suuresti siitä, kuinka digitaalitekniikkaa tosiasiallisesti sovelletaan, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Varsinainen työelämän digiloikka on vielä ottamatta. Linkki uutiseen.

Alustatyön tekijöiden työhyvinvointi vaatii toimenpiteitä juuri nyt

Alustatyötä tekevillä työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi ovat katveessa. Swipe-tutkimushankkessa on tehty neljä suositusta, joiden avulla alustatyön tekijöiden ja itsensätyöllistäjien työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi voidaan turvata. Suositukset on tehty päätöksenteon tueksi. Ne koskevat palkkiota ja toimeentuloa, työkokemuksen tallentamista sekä työturvallisuuden ja -terveyden tukemiseen ja kehittämiseen liittyviä asioita. Linkki uutiseen.

Taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi istumista ja tehosti työstä palautumista

Runsas yhtämittainen istuminen on riski terveydelle. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi toimistotyöntekijöiden istumista ja lisäsi kevyttä liikkumista. Aktiivista istumisen tauottamista kannattaa tukea, jotta se jatkuu alkuinnostuksen jälkeen. Linkki uutiseen.

 

 

Pienten yritysten ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistämisestä on konkreettista hyötyä yrityksille

Pienten yritysten niukat taloudelliset resurssit ja ajan puute rajoittavat työterveysyhteistyötä. Toisaalta myös työterveyshuolloissa koetaan resurssien niukkuutta ja tulospaineita. Työterveysyhteistyön kehittäminen tuo kuitenkin pienille yrityksille monia konkreettisia hyötyjä. Asia käy ilmi Työterveyslaitoksen toteuttamasta tutkimuksesta. Linkki uutiseen.

Alaselkäkipuiset työntekijät hyötyvät työpaikan ja työterveyshuollon tiiviimmästä yhteistyöstä

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan liikuntaelinongelmaisen työntekijän työkyvyn edistämisessä on tärkeää lisätä yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välille. Tutkimushankkeessa selvitettiin työpaikalla toteutettujen osallistavien kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta alaselkäkipuisten työntekijöiden työkykyyn ja työssä jatkamiseen.

– Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö sujuu parhaiten, kun toimintatavoista on yhdessä sovittu, työfysioterapeutin osaamista työpaikkakäynnillä hyödynnetään ja tieto työterveyshuollon, työpaikan ja työsuojelun välillä kulkee hyvin, erikoistutkija Erja Sormunen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Linkki uutiseen.

Väitös: Potilas ja terveydenhuollon ammattilainen hyötyvät yhtenäisestä työkykytietojen kirjaamisesta

Työkykytietoja voidaan kirjata potilaskertomukseen kansallisesti yhtenevällä tavalla, osoittaa Työterveyslaitoksessa kehittämispäällikkönä työskentelevän TtM Sari Nissisen väitöstutkimus.

60 prosentilla työterveyshuoltoyksiköistä on hyvät tai erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta palvelua

Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 -katsaus on julkaistu. Työterveyshuoltoyksiköistä aiempaa suurempi osa saavutti hyvän tai jopa erinomaisen laatutason huolimatta siitä, että laatukriteereitä tuli lisää. Laadun vaihtelu on kuitenkin edelleen suurta.

Linkki uutiseen.

Unikysely: Kaksi kolmesta elää epäsopivassa rytmissä

Yle Akuutti ja Työterveyslaitos selvittivät yhdessä, kuinka moni suomalainen joutuu elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä. Unikyselyyn vastasi yli 20 000 ihmistä.

Arjen unirytmi oli sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa vain kolmasosalla vastaajista. Noin puolet vastaajista toivoi arkirytmin myöhäistämistä.

Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallisen mukaan yllättävintä tuloksissa oli se, miten johdonmukaisesti unirytmin sopivuus oli yhteydessä vastaajien psyykkiseen hyvinvointiin.

– Mitä voimakkaammin arjen unirytmi oli ihmiselle epäsopiva suhteessa hänen luonnolliseen unirytmiinsä, sitä suurempi riski oli väsymykseen, mielialan laskuun, tyytymättömyyteen elämään yleensä ja heikentyneeseen unenlaatuun.

Linkki uutiseen.

Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja mielenterveyden häiriöt ovat edelleen nousussa

Työkyvyttömyyskustannuksissa ja työterveyshuollon investoinneissa on suurta vaihtelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä suurin ryhmä Kelan korvaamissa sairauspäivärahoissa. Osasairauspäivärahan käyttö näyttäisi olevan tuloksellinen keino pidentää työuria. Tulokset olivat esillä ajankohtaiseminaarissa, jonka järjesti julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kelan, Terveystalon ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Keva ja Terveystalo selvittivät yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyyttä ja sen kustannusvaikutuksia. Työkyvyttömyyden kustannukset olivat tarkastelluissa organisaatioissa keskimäärin 6,8 prosenttia palkkasummasta. Erot ääripäiden välillä ovat merkittäviä: kustannukset vaihtelivat 3 ja 11 prosentin välillä organisaatioiden palkkasummasta.

Linkki uutiseen.

Kognitiivista kuormaa voi helpottaa työpaikan yhteisillä pelisäännöillä

Kognitiivisen ergonomian avulla työ suunnitellaan niin, että se on linjassa inhimillisten tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa, jolloin työ on sujuvaa, terveellistä ja tuottavaa. Kognitiivisen ergonomian kehittäminen onnistuu yhteistyöllä, mutta kehittämisen tiellä voi olla monenlaisia esteitä, joiden vuoksi kognitiivista kuormaa vähentävien käytäntöjen jalkautuminen voi jäädä puolitiehen. Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitettiin keinoja häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan hallintaan toimistotyössä yhdessä työntekijöiden kanssa.

Linkki uutiseen.

Työntekijöiden eettinen kuormitus vanhustenhoidossa huolestuttaa

Jopa kolmannes vanhustenhoidon työntekijöistä kuntasektorilla kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään.  Eettisesti haastavissa tilanteissa ihminen joutuu pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää, mikä on oikea tapa toimia. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa eettistä kuormitusta kartoitettiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Tutkimukseen osallistui 64 000 kuntatyöntekijää.

–  Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta, muistuttaa johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.

Linkki uutiseen.

Opetus- ja sote-alalla koetaan työn imua useammin kuin muilla aloilla

Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maanviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Aineistona käytettiin Eurooppalaista työolotutkimusta ja mukana oli yli 35 000 työntekijää 30 eri maasta.

Linkki uutiseen.

 

Uudenlaiset työn tekemisen tavat ja kuormitustekijät haastavat työturvallisuuden johtamisen

Työn tekemisen tapojen ja työn kuormitustekijöiden muuttuessa myös työturvallisuuden johtamista ja hallintaa on tarkasteltava uusin silmin. Asia käy ilmi Työterveyslaitoksen laatimasta työelämän toimintaympäristön analyysista.

– Analyysi toi esiin useita muutostrendejä työn tekemisen tavoissa ja työn kuormitustekijöissä. Esimerkiksi digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman ja etätyön tekemisen, jotka edellyttävät uudenlaista esimiestyötä ja itsensä johtamista. Myös tarpeet huomioida kognitiivisen ergonomian kysymyksiä kasvattavat merkitystään, sillä tiedon käsittely on yhä keskeisempi osa työtä, raporttia valmistellut erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta kertoo.

Linkki uutiseen.

Työturvallisuutta materiaalien kierrätykseen

Materiaalien kierrätys lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla luonnonvarojen säästämiseksi, mikä on ehdoton edellytys globaalisti kestävälle taloudelle. Jotta kierrättäminen olisi turvallista ja uusiotuotteet laadukkaita, vanhojen materiaalien sisältämät kemikaalit ja niistä aiheutuvat terveys- ja ympäristöriskit on huomioitava kiertotaloudessa.

Linkki uutiseen.

Työelämän jatkuva muutos näkyy myös työsuojelussa

Työpaikan organisaatio- ja henkilömuutokset sekä työssä jaksaminen puhututtavat työpaikoilla työsuojeluväkeä. Työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojelukäytäntöjä kehitetään muutosten mukana. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Linkki uutiseen.

Asiakasväkivalta sairaala- ja terveydenhuoltohenkilöstöä kohtaan lisääntynyt

Joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi 26 prosenttia työntekijöistä (16 % vuonna 2015). Tavaroiden heittelystä raportoi puolestaan 22 prosenttia (14 % 2015). Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja 9000 työntekijää vuonna 2019.

Linkki uutiseen.

Työvaatteiden asbestikuidut peseytyvät hyvin pesuloissa, mutta varotoimenpiteitä tarvitaan

Asbestikuidut voivat takertua esimerkiksi palomiesten ja kaivoksissa työskentelevien työvaatteisiin. Asbestikuiduilla likaantuneet työvaatteet peseytyivät hyvin normaalissa vesipesussa, mutta pesulatyöntekijöiden ja varustehuoltajien on kuitenkin syytä käyttää suojaimia asbestikuituja sisältävää pyykkiä käsitellessään. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja Pelastusopiston tutkimuksesta.

– Pesulaa on aina informoitava, jos edes epäillään työvaatteiden likaantuneen asbestikuiduille, muistuttaa vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Linkki uutiseen.

Uusia keinoja asbestipurkutyön turvallisuuden parantamiseksi

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden toteutuksessa paljastuneisiin puutteisiin. Ongelmia esiintyi osastointien, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuudessa. Tulosten pohjalta tuotettiin ja ohjeistettiin käytäntöjä, joiden avulla altistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa kaikessa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

Linkki uutiseen.

 

 

Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä

Ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

– Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Rakennukset pitää tutkia, oireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina. Uutinen aiheesta täällä.

Moninaista sisäilmaoireilua ei voida kuvata yhdellä testillä

Sisäilman toksisuustestauksen suurimpia ongelmia on pyrkimys kuvata moninaista sisäilmaoireilua yhtä vaikutusta mittaavalla testillä.

– On tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa yhtä sisäilmasairautta tai -oiretta, jota edes teoriassa voitaisiin mallintaa yhdellä testillä, sanoo lääkäri, johtava asiantuntija Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta.

Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä ja oireilun syiden selvittämiseen ja terveysriskien arviointiin on esitetty ratkaisuksi toksisuustestejä. Testeillä mitataan sisäympäristöstä kerättyjen näytteiden aiheuttamia vahingollisia vaikutuksia testieliöille. Nykyiset toksisuustestit eivät kuitenkaan sovellu sisäilmahaittojen arviointiin. Uutinen aiheesta täällä.

Väitös: Sisäilmaan liittyvä oireiluherkkyys täyttää toiminnallisen häiriön kriteerit – uusia hoi­tomuotoja tarvitaan

Työpaikan sisäilmaan liittyvä oireilu saattaa pitkittyä myös silloin, kun merkittäviä puutteita sisäilman laadussa ei todeta. Oireilu voi rajoittaa merkittävästi elämänpiiriä ja työkykyä. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Aki Vuokko tutki väitöskirjassaan sisäilmaan liittyvää pitkittyvää, toimintakykyä heikentävää oireistoa, ja kehitti interventioita sen hallintaan. Uutinen väitöstutkimuksesta täällä.

Väitös: Hyvin suunnitellut työskentelytilat tukevat sote-alan työntekijän työtä ja työssä jaksamista

Arkkitehti Leena Aallon väitöskirjan aiheena on “Käytettävyystekijöiden huomioiminen sairaala-, perusterveys- ja vanhuspalvelurakennusten työtiloissa”. Leena Aalto toimii vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksessa.

Hyvin suunnitellut työskentelytilat tukevat sote-alan työntekijän työtä ja työssä jaksamista. Väitöstutkimuksessa kehitetty sote-tilojen käytettävyyden viitekehys esittää kuusi käytettävyyden pääelementtiä, jotka ovat toiminnallisuus, turvallisuus, terveellisyys, orientoitavuus, vuorovaikutus ja viihtyisyys.

Linkki uutiseen.

 

Epäsäännölliset työajat lisäävät sairauspoissaolojen riskiä ja sydänsairauksien riskitekijöitä

Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset terveydenhuoltoalalta osoittavat, että epäsäännöllinen vuorotyö on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten verenpainetautiin, veren korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Epäsäännöllinen vuorotyö lisää myös riskiä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaoloriskiä voidaan pienentää välttämällä lyhyitä työvuorovälejä, pitkiä työviikkoja ja yövuoroputkia sekä tekemällä työvuorosuunnittelu yhdessä työntekijöiden kanssa.

– Epäsäännöllisen vuorotyön terveysriskien tiedostaminen on entistä tärkeämpää, koska vuoden 2020 alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Linkki uutiseen.

Sairauspoissaolojen määrä kasvussa kunta-alalla

Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt kasvuun viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat tasoittuneet alle 50-vuotiaitten ikäryhmissä. Ammattiryhmien välillä on edelleen moninkertaiset erot vuotuisissa sairauspäivissä.

Ammattiryhmien välillä suuria eroja sairauspoissaolojen määrissä. Varsinkin nuorimmilla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet

Linkki uutiseen.

Ammattitautien määrä ennallaan – noin 1600 tapausta vuosittain

Vahvistettujen ammattitautien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Työikäisillä yleisin ammattitauti on meluvamma ja toiseksi eniten on ammatti-ihotauteja.  Ammattitauti voi ilmaantua myös eläkeiässä. Yli 65-vuotiailla yleisimmät ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti ja meluvamma. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien vuosijulkaisusta, jossa ensimmäisen kerran eriteltiin työikäisten ja yli 65-vuotiaiden ammattitaudit.

Linkki uutiseen.

Työterveyslaitos julkaisi ammattikohtaista tietoa työn kuormitustekijöistä ja sairauspoissaoloista

Työterveyslaitos julkaisi Työelämätieto-sivuillaan kaksi uutta työkalua. Työn kuormitustekijöiden aineisto eli kuormitustekijämatriisi kertoo työntekijöiden altistumisesta fyysisille kuormitustekijöille eri ammateissa. Sairauspoissaolot ja työn raskaus -työkalu kuvaa, miten työn fyysinen raskaus on yhteydessä sairauspoissaoloihin. Työelämätieto-sivua ja uusia työkaluja esiteltiin Työterveyspäivillä 8.-9.10.2019.

Kuormitustekijämatriisin avulla voidaan vertailla fyysisiä kuormitustekijöitä eri ammateissa. Monet fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä työkyvyttömyyteen. Kuormitustekijämatriisin avulla voi etsiä haluamansa ammattiryhmän ja tarkastella siinä esiintyviä kuormitustekijöitä sekä suunnitella ehkäiseviä toimenpiteitä.

– Matriisia voi myös hyödyntää työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa, toteaa vanhempi tutkija Svetlana Solovieva Työterveyslaitokselta.

Linkki uutiseen.

 

Hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt vähentävät työuupumusta kuntamuutoksissa

Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa (2016-2018) on selvitetty 34 kunnan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä. Kuntien henkilöstön työuupumus on jonkin verran lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan lievästi heikentyneet tutkimushankkeen aikana. Hyvällä henkilöstöjohtamisella kuntaorganisaatioissa oli kuitenkin myönteinen yhteys työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen.

Linkki uutiseen.

Työelämään tulevat nuoret haluavat kehittyä ja kehittää

Työelämään tulevat nuoret kaipaavat tukea ja vastuuta. Halu kehittyä ja kehittää työtä on vahva, mutta omaa työsuoritusta voi olla vaikea arvioida, selviää Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen hankkeesta.

Linkki uutiseen.

On korkea aika ottaa henkilöstö mukaan sote-uudistamiseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistustarve ei poistunut sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen myötä. Sote-henkilöstön epävarmuus jatkuu, koska tilanne on edelleen monilta osin auki. Epävarmuus heijastuu varsinkin henkilöstön hyvinvointiin. On tärkeää, että jatkossa henkilöstö otetaan entistä laajemmin mukaan suunnittelemaan uudistuksia. Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn vastanneista lähes puolet koki, ettei pääse vaikuttamaan työtänsä koskeviin muutoksiin. Kyselyyn vastasi yli 20 000 sote-alan työntekijää.

Linkki uutiseen.