10.9.2019

Tiedote 38/2019

Suomen hallitus on esittänyt tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin. Työllisyyden nostaminen edellyttää, että työkyvyiltään erilaisia työntekijöitä tuetaan. Työterveysneuvottelut on yksi tapa tukea työhön kiinnittymistä ja työssä jaksamista.  

Työterveysneuvotteluihin osallistuvat työntekijä, työnantaja ja työterveyshuollon edustaja. Neuvotteluihin voi tarvittaessa osallistua muitakin, kuten ylempi esimies ja työntekijän valitsema tukihenkilö. Tavoitteena on yhdessä tukea työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi niin, että se palvelee sekä työntekijää että työnantajaa.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin työterveysneuvottelut toimivat, kun työntekijä palaa esimerkiksi pitkältä sairauslomalta töihin.

– Työterveysneuvottelut sujuvat pääosin hyvin. Yhteisissä neuvotteluissa työntekijän työhön paluu suunnitellaan asteittain niin, että se tukee hänen työhön osallistumistaan. Tässä vaiheessa työntekijä saa toimeentulonsa yleensä osasairauspäivärahasta, tiivistää Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti.

Kehitettävä tasapuolista osallistumista ja yksityisyydensuojaa

Työterveysneuvotteluihin osallistujat kokevat neuvottelut hyödyllisinä, mutta tutkimus nosti esille myös kehitettävää.

– Saimme vuorovaikutuksen tutkimusmenetelmillä esille uutta tietoa säännönmukaisuuksista, jotka toistuvat työterveysneuvotteluiden päätöksentekotilanteissa, kertoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Johanna Ruusuvuori.

Työterveysneuvottelujen puheenjohtajalla on tärkeä tehtävä taata tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen päätöksenteossa niin, että kaikkien osapuolten näkemykset tulevat kuulluksi.

– Puheenjohtajan kannattaa esimerkiksi jakaa puheenvuoroja niin, että neuvottelijat tuovat yksitellen esille oman kantansa. Hänen on hyvä myös muistuttaa, että päätös on sidoksissa kaikkien osapuolten osallistumiseen. Näin neuvottelijat suuntautuvat yhteisen päätöksen tekemiseen, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Hanna-Leena Ristimäki.

-Työterveysneuvotteluihin osallistuu useita tahoja ja jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota myös terveydenhuollon salassapitovelvollisuuteen ja työelämän yksityisuudensuojaan, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti.

Suosittu oppimisohjelma tukee neuvotteluissa onnistumista

Tutkimushankkeessa kehitettiin myös oppimisohjelma tukemaan työterveysneuvotteluiden osapuolia. Vuosi sitten julkaistuilla oppimisohjelman verkkosivuilla on vierailtu jo reilut 32 000 kertaa.

Kaikille avoimen ja maksuttoman oppimisohjelman voi ladata Työterveyslaitoksen verkkosivuilta:  https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/tyoterveysneuvottelu-ratkaisuja-tyohon/

Lisätietoa

Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2041

pirjo.juvonen-posti@ttl.fi

Johanna Ruusuvuori, sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 6151

johanna.ruusuvuori@tuni.fi

Hanna-Leena Ristimäki, tutkija, Tampereen yliopisto, puh. 0400 513944

hanna-leena.ristimaki@tuni.fi

Tutkimusraportti (Julkari) 

Työterveysneuvottelut (Työterveyslaitos)

Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto. Tutkimuksessa tallennettiin videolle 14 työterveysneuvottelua ja koottiin osallistujilta kyselyiden, haastatteluiden ja dokumenttien avulla moninäkökulmainen aineisto.