25.4.2019

Tuoreen tutkimuksen tulokset rohkaisevat työtoimintalähtöisen työpaikkaselvitysmenetelmän laajempaan käyttöönottoon työterveyshuolloissa. Työterveyshuollon painopiste on siirtynyt entistä voimakkaammin työkyvyn ylläpitoon ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan. Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys saattaa tukea työyhteisöjä näissä asioissa paremmin kuin perinteiset työpaikkaselvitysmenetelmät.

– Työterveyshuollolta edellytetään entistä laaja-alaisempaa otetta, ja aikaisempien hoitavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden rinnalle tarvitaan osallistavaa, työorganisaatioon ja yrityskulttuuriin integroituvaa kehittämistä tukevaa toimintaa. Tässä työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys voi olla hyvä tuki työterveyshuolloille, kertoo erikoislääkäri Soile Seppänen Työterveyslaitokselta.

Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys edistää hyvinvointia ja työn sujuvuutta

Työpaikkaselvitys on yksi työterveyshuollon perusprosesseista. Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys on kehitetty vastaamaan muuttuvan työelämän tuottamiin hyvinvoinnin haasteisiin. Kyseessä on interventiomenetelmä, jossa pyritään yhtäaikaisesti edistämään sekä työhyvinvointia että työn sujuvuutta.

– Työtoimintalähtöisessä työpaikkaselvityksessä hyvinvointi nähdään hyvin sujuvan työn seurauksena, Seppänen kuvaa.

Monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön, myös esimiehet hyötyvät

Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa koottiin kaikki työtoimintalähtöisestä työpaikkaselvityksestä julkaistu pääosin yleistajuinen kirjallisuus sekä selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia työtoimintalähtöisellä työpaikkaselvitysmenetelmällä on kuvattu työpaikoilla. Työyhteisötasolla kuvattiin monenlaisia positiivisia vaikutuksia, jotka paransivat työyhteisön toimivuutta. Työtoimintalähtöinen selvitys näyttää vaikuttavan myös yksilötasolla psykososiaalista kuormitusta helpottaen.

Perinteisestä työpaikkaselvityksestä poiketen vaikutuksia kohdistui myös työprosesseihin ja työn sisältöön, ja sen kuvattiin jopa parantaneen tuottavuutta tai tuottaneen asiakashyötyjä. Prosessi ei vaikuttanut jäävän vain kertaluonteiseksi interventioksi, vaan työpaikat arvelivat hyödyntävänsä opittua jäsentämisen tapaa jatkossakin.

– Myös esimiesten saama tuki johtamistyölle painottui työtoimintalähtöisessä selvityksessä. Aiemmassa Työterveyslaitoksen selvityksessä on todettu, että perinteisillä työpaikkaselvitysmenetelmillä ei pystytä tukemaan johtamista, esimiestoimintaa ja työyhteisön hyvinvointia yhtä hyvin kuin vaikkapa ergonomiaa tai kemiallisten riskien hallintaa, Seppänen kertoo.

– Työterveyshuoltojen kannattaisi ottaa käyttöön näitä osallistavia, ratkaisukeskeisiä toimintamalleja työpaikkaselvityksiin erityisesti sellaisissa työpaikoissa, joissa psykososiaaliset kuormitustekijät painottuvat. Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys auttaa työpaikkoja kohti keskustelevaa kulttuuria ja antaa ihmisille omaan työhön vaikuttamisen kokemuksen, Seppänen jatkaa.