terveyden-edistaminen

Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on työnantajien ja työntekijöiden yhteinen asia. Myös yhteiskunnan rakenteiden pitää tukea tätä päämäärää. Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja on menestyksellistä vain, jos kaikki keskeiset tahot ovat motivoituneita ja osallistuvat toimintaan. Silloin ratkaisut ovat kullekin työpaikalle parhaita ja niihin voidaan yhdessä sitoutua.

Terveyttä edistävä työpaikka

  • kehittää työtä, työyhteisöä ja työympäristöä siten, että ne mahdollistavat terveellisiä valintoja
  • kannustaa työntekijöitään aktiiviseen osallistumiseen ja tekemään yhdessä terveyttä edistäviä tekoja joka päivä
  • rohkaisee henkilöstöään kehittämään itseään.

Työterveyslaitos on julkaissut Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset!

Tutustu myös suosituksiin liittyviin Mars matkalle! -blogikirjoituksiin!

Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on osa johtamista

Henkilöstön hyvinvointia kannattaa tukea, sillä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaatiolle kilpailuvaltti. Pysyvää ja pitkäkestoista vaikuttavuutta ei saavuteta työstä irrallisilla terveystempauksilla. Terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista. Toiminta kohdistuu esim. henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin, johtamiseen tai palveluihin, esim. työterveyshuolto tai liikuntapalvelut.

Kokonaisvaltaisen työpaikan terveyttä edistävä toiminta noudattaa seuraavia periaatteita:

  • terveyden edistämisen lähtökohtana on työ ja ammatti ja tavoitteena on edistää työkykyä, työhyvinvointia ja työturvallisuutta
  • terveyden edistämisen näkökulma on mukana kaikessa päätöksenteossa
  • terveyden edistäminen on huomioitu kaikilla organisaation tasoilla ja toiminnoissa
  • johtaminen on osallistavaa
  • koko henkilöstö on mukana toiminnassa
  • toiminta noudattaa prosessin hallinnan periaatteita: – tarpeiden arviointi – tärkeysjärjestyksen hahmotus – suunnittelu – toimeenpano – seuranta – arviointi
  • terveyden edistäminen on osa johtamisjärjestelmiä, rakenteita, arkikäytäntöjä ja prosesseja
  • toiminta on ratkaisu- ja voimavarakeskeistä.

Terveyttä edistävän työpaikan kriteerit

Työpaikalla terveyteen vaikuttavien tekijöiden kirjo on laaja.

Työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat:

  • johtamiskäytännöt
  • työyhteisöjen toimivuus
  • töiden organisointi
  • henkilöstön osaaminen ja voimavarat
  • työympäristö ja työturvallisuus
  • hyvät kumppanuudet, verkostot ja yhteistyö sekä
  • työterveyshuolto strategisena kumppanina.

Terveyttä ja työhyvinvointia yhdessä kehittäen

Eri ammateissa ja töissä terveyttä edistävät toimet ovat erilaisia, koska töiden vaatimukset ja vaikutukset terveydelle vaihtelevat. Kaikkien työpaikan toimijoiden on tärkeää yhdessä edistää terveyttä työpaikalla.  Yhteiskehittäminen auttaa löytämään parhaat ja toimivimmat ratkaisut, joihin on helppo sitoutua.

Terveyden edistäminen on vaikuttavampaa, kun monia työpaikan mahdollisuuksia hyödynnetään suunnitelmallisesti ja samanaikaisesti. Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset ohjaavat terveyden edistämiseen työpaikalla. Suunnittelun avuksi on vinkkilistoja ja suunnittelulomake.

Organisaation terveys- ja hyvinvointitekijät tunnistetaan henkilöstön ja asiantuntijoiden työpajatyönä, johon henkilöstö tuo työnsä ja työolojensa asiantuntijuuden ja TTL:n asiantuntijat tutkimus- ja kehittämistiedon.

Keskeistä yhteiskehittämismenetelmässä on osallistuminen ja sitoutuminen:

  • henkilöstö itse tuottaa terveyttä edistävän työpaikan kriteerit,
  • valitsee kehittämiskohteet,
  • suunnittelee kehittämistoimet sekä
  • arvioi kehittämisen onnistumisen.

Johto ja esimiehet oppivat uudenlaisen toimintatavan johtaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä työpaikalla. Osallistumisen myötä jokainen voimaantuu edistämään terveyttä ja työhyvinvointia työpaikalla. Yhteiskehittäminen edistää vuorovaikutusta ja vahvistaa yhteistyötä sekä organisaation sisällä että ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oleellista on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vakiintuminen pysyväksi toiminnaksi organisaatiossa, esimerkiksi osaksi kokouskäytäntöjä ja toiminnan vuosikelloon.