Ennen kuin työyhteisössä otetaan käyttöön työkaluja oman toimintanne sujuvuuden, ennakoinnin, joustavuuden ja yhteisen oppimisen kehittämiseksi, kannattaa miettiä, mitkä ovat työyhteisön nykyiset oppimisen ja toiminnan kehittämisen tavat.

Työssä kohdataan jatkuvasti ennakoimattomia tilanteita, häiriöitä ja katkoksia. Usein työntekijä pyrkii selviämään tilanteista itse. Haasteena on, että vaikka ongelma ratkeaisi, tieto onnistuneesta ratkaisusta jää helposti vain yksilölle itselle, eikä nopea ratkaisu välttämättä puutu ongelman ydinsyihin. Seuraava työntekijä on kohta saman ongelman edessä.

Resilientin työpaikan kehittäminen edellyttääkin, että yksittäisen työntekijän ideoinnin ja oma-aloitteisuuden lisäksi on yhteisiä foorumeja, joissa pähkäillään ja ideoidaan työn tekemisen tapoja yhdessä, sekä jaetaan oppeja ja oivalluksia kaikille työyhteisössä.

kaksi_nakokulmaa_iso

Resilienssiä syntyy siitä, että pikaratkaisun ohella pysähdytään yhdessä analysoimaan ongelmaa ja ratkaisua tarkemmin: mistä ongelma johtui, miten se liittyi työprosessiin, työvälineisiin, yhteistyöhön tai työnjakoon? Ongelmaa tarkastellaan siis osana koko järjestelmän kehittämistä. Tämä on samalla työyhteisön yhteistä oppimista: uudistuva toiminta luodaan yhdessä.

Kun työpaikalla on tarjolla mahdollisuuksia pulmien yhteiseen käsittelyyn, yksittäinen työntekijä voi itsenäisen ongelmanratkaisun lisäksi viedä pulmat yhteiseen käsittelyyn. Tämä ilmenee kuvassa nuolina alapolulta yläpolulle, yksilötasolta järjestelmätasolle. Tämä on tärkeää erityisesti usein toistuvien poikkeamien kohdalla.

Kartoita työssäoppimisen tapoja ja käytäntöjä

Seuraavaa tarkistuslistaa voi käyttää tunnistamaan, minkälaisia työssäoppimisen käytäntöjä työyhteisössä on käytössä. Mikäli listalta löytyy käytäntöjä, joita teillä ei ole, on hyvä pohtia, edistäisikö kyseinen käytäntö teidän yhteistä työssä oppimista. Kaikki listassa olevat asiat eivät välttämättä ole tarpeellisia kaikilla työpaikoilla.

  • Meillä kysytään työntekijöiltä ja työntekijät tuovat esille, mitkä asiat kaipaavat kehittämistä.
  • Meidän työpaikalla on yhteisiä palavereja, joissa käsitellään työntekijöiden työssään kohtaamia ongelmia ja niiden ratkaisuja.
  • Meidän työpaikalla käsitellään yhteisesti onnistuneita ratkaisuja työssä kohdattuihin pulmatilanteisiin.
  • Meillä otetaan aktiivisesti puheeksi, missä tilanteissa työntekijät ovat kehittyneet työssään ja minkälaiset tilanteet ovat antoisia oppimisen kannalta.
  • Meidän koulutuksissamme käsitellään myös työn tavallisimpia pulmia ja sujumattomuuksia.
  • Meillä on tietojärjestelmä, joka tukee henkilöstön työssä oppimista ja työn kehittämistä.
  • Tuomme jo perehdytyksessä esille, mitkä ovat työpaikkamme tavat oppia työssä ja kehittää työtä yhdessä.
  • Oppimista tapahtuu työn ääressä, esimerkiksi parityöskentelynä.
  • Koulutus on tarkoitettu enimmäkseen tuoreille työntekijöille tai uusien tietojen opiskeluun.
  • Koulutusten sisältö opastaa toimimaan silloin, kun työn sujuu suunnitelman mukaisesti.
  • Koulutuksissa kokeneet työntekijät opastavat tuoreita työntekijöitä, jotka puolestaan nostavat esille muualla oppimiaan asioita.
  • Koulutuksissa käsitellään sitä, miten toimitaan ongelmatilanteissa, esimerkiksi kehen otetaan yhteyttä ja millä välineellä.