miksi-tyopaikkakiusaamistaParhaimmillaan kiusaamista havaitsevat työyhteisön jäsenet voivat omalla toiminnallaan lopettaa kiusaamisen. Pahimmillaan he menevät siihen mukaan tai puuttumattomuudellaan hyväksyvät sen, jolloin kiusaaminen jatkuu ja laajenee.

Työpaikkakiusaamisen taustat

Kiusaamiseen liittyviä taustoja ovat muun muassa:

  • rooliristiriidat ja -epäselvyydet
  • epäselvät tehtäväkuvat ja vastuut
  • työyhteisön toimivuuden ongelmat, kuten huono tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuuksien puute
  • jatkuva suuri aikapaine
  • työn äärimmäinen vaativuus
  • nopeat muutokset organisaatiossa
  • epävarmuus ja kilpailu yksilöiden välillä
  • tyytymättömyys lähiesimiestyöhön ja johtamiseen
  • taitamaton esimiestyö
  • yleisesti huono työilmapiiri
  • organisaatiokulttuuri, jossa suvaitaan epäasiallista ja kiusaavaa käytöstä tai ei tunnisteta sitä ongelmaksi
  • puutteet henkilöstöpolitiikassa
  • yhteisten arvojen puute sekä
  • lisääntynyt ja korkea työperäinen stressi.

Epäasiallisesti käyttäytyvän motiivit

Epäasiallisesti ja kiusaavasti käyttäytyvän henkilön toiminnan taustalla voi olla muun muassa:

  • yksilölliset tavoitteet ja motiivit
  • uhan kokeminen
  • kateus ja kilpailu
  • yksilölliset persoonan ominaisuudet
  • asiantuntijuuden tai aseman korostaminen sekä
  • työn ulkopuolella syntyneet ristiriidat.

Kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi

Kiusaamisen kohteeksi joutuneilla ei näytä olevan tiettyä yleistä ominaisuutta. Eräät yksilölliset ominaisuudet tai toimintatavat voivat kuitenkin altistaa kiusaamiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisön sosiaalisten normien rikkominen ja oman erinomaisuuden voimakas esiin nostaminen. Erilaisuutta pidetään usein kiusaamisen syynä. Se ei kuitenkaan sinällään altista kiusaamiselle. Erilaisuus voi olla kiusaamisen yksi syy tilanteessa, jossa joku eroaa jonkin ominaisuutensa perusteella selvästi muusta yhteisöstä, esim. sukupuoleltaan, toimenkuvaltaan tai koulutukseltaan, iältään, uskonnoltaan jne.

Esimerkki

Erääseen varastoon etsittiin uutta työntekijää.  Paikkaa haki myös erään vanhan työntekijän veljenpoika, joka ei kuitenkaan tullut valituksi. Valituksi tuli juuri ammattioppilaitoksesta valmistunut nuori mies. Varsin pian työhön tultuaan hän alkoi ihmetellä vanhemman työtoverinsa käyttäytymistä. Tämä moitti ja arvosteli uuden työntekijän työtä. Hän ei suostunut opastamaan uutta työntekijää, vaan ilmoitti, että muiden opastaminen ei kuulu hänelle. Hän jätti myös kertomatta uudelle työntekijälle työn kannalta tärkeitä asioita. Vähitellen hän lopetti puhumasta uudelle työntekijälle. Asiasta keskusteltaessa työntekijä myönsi toimintansa, jonka tavoitteena oli saada nuori työntekijä lähtemään ja saada veljenpoika tilalle.