Rakennustyömaalla, erityisesti purkutyössä, syntyy yleensä runsaasti erilaisia pölyjä, jotka saattavat uhata työntekijöiden terveyttä. Pöly leviää helposti myös korjauskohteen viereisille, samassa rakennuksessa toimiville työpaikoille. Työntekijöiden pölyaltistumista ja pölyn leviämistä voidaan vähentää merkittävästi, kun pölyntorjunta tehdään suunnitelmallisesti ja tehokkaita menetelmiä käyttäen.

Yleisesti käytettyjä pölynhallintamenetelmiä ovat

  • pölyn poisto mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa,
  • korjattavan tilan eristäminen ja alipaineistus, sekä
  • sulkutilat korjattavan ja muiden tilojen välillä.

Menetelmien toimivuus tulee varmistaa jatkuvalla pölypitoisuuksien ja paine-erojen seurannalla. Lisäksi työmaan riittävä siivous ja hengityksensuojaimet ovat tärkeitä altistumisen vähentämiskeinoja.

Saneerattavan tilan huolellisella eristämisellä ja alipaineistamisella saadaan viereisten tilojen pölypitoisuudet laskemaan alle sisäilmalle asetettujen ohjearvojen. Tämä mahdollistaa liki normaalin toiminnan korjaustyömaan vieressä.

Kohti pölyttömämpää korjausrakentamista

Rakennuttajalle ja rakennusurakoitsijalle tuotettujen ohjeiden avulla rakennuttajat pystyvät asettamaan konkreettisia tavoitteita korjaushankkeiden pölyntorjunnalle ja arvioimaan eri pölyntorjuntaratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä. Rakennusurakoitsijoiden toimintaohjeilla korjaushanke voidaan toteuttaa rakennuttajan laatuvaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti.

Rakennusyrityksille suunnitellun toimintatavan tavoitteena on motivoida työntekijöitä kehittämään omaa työtään ja ylläpitämään turvallista työympäristöä. Tähän liittyy työntekijöille tarkoitettu kyselylomake, jonka avulla rakennusyritys, työsuojelu ja työterveyshuolto saavat järjestelmällisesti koottua työntekijöiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia.

Asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville tarkoitettujen kyselylomakkeiden avulla tilaaja/rakennuttaja (esim. taloyhtiö, isännöitsijä), urakoitsija ja aliurakoitsijat/rakennusyritykset voivat seurata työnsä laatua ja saada arvokasta tietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Aineistot on tuotettu Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja VTT:n tekemässä ‘Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus (PUTUSA)’ -tutkimushankkeesta.

Hankkeen loppuraportti:
Kokkonen A., ym. 2013. Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Loppuraportti hankkeessa Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus. (pdf)