Suurin osa rakentamiseen käytetystä asbestista on Suomessa edelleen paikoillaan. Sen vuoksi on mahdollista, että suuri osa ihmisistä ainakin jossain määrin altistuu rakennetusta ympäristöstä peräisin oleville asbestikuiduille. Asbestialtistumiseen liittyviä sairauksia todetaan kuitenkin pääsääntöisesti ihmisillä, jotka ovat työssään esim. rakentamisessa käsitelleet asbestia.

Nykyisen tietämyksen mukaan rakennettuun elinympäristöön liittyvä hyvin vähäinen altistuminen ei merkittävästi lisää riskiä sairastua asbestin aiheuttamiin sairauksiin. Voidaan kuitenkin olettaa, että sairastumisriski kasvaa merkittäväksi mahdollisen vuosia tai vuosikymmeniä jatkuvan vähäisenkin altistumisen seurauksena. Siksi asbestikuitujen lähde on selvitettävä ja poistettava, mikä on tärkein toimenpide havaittaessa asbestikuituja pinnoilla.

Terveystarkastuksia ei ole tarpeen tehdä, vaikkakin altistumisolosuhteet (onko kuituja löytynyt myös ilmanäytteestä vai pelkästään pinnoilta, kuinka kauan henkilö on työskennellyt kyseisissä tiloissa) on hyvä kirjata potilaskertomukseen sen varalta, jos joskus tulevaisuudessa herää epäily asbestisairaudesta. Se ei kuitenkaan siis ole todennäköistä.

Kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee ennen rakenteisiin kajoamista tehdä asbestikartoitus. Mikäli näin ei ole tehty, voi asiasta olla tarpeen keskustella työsuojeluviranomaisen kanssa. Vahinkoaltistumistilanteissa altistumisolosuhteet (kuinka kauan työskennellyt ko. tilassa, millä tavalla asbestipitoisia materiaaleja käsitellyt, asbestimääritysten tulokset materiaaleista/ pinnoilta/ ilmasta) on hyvä kirjata työterveyshuollon potilaskertomukseen ajatellen mahdollista myöhemmin esiin tulevaa epäilyä asbestitaudista. Säännöllisiä terveystarkastuksia ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä.

Aiemmin työuransa aikana asbestille altistuneita työntekijöitä ei tarvitse seurata alku- ja määräaikaistarkastuksin. Jos työterveyshuollossa kuitenkin tehdään terveystarkastuksia muista syistä, huomioidaan seurannassa myös asbestialtistuminen ja muu pöly- tai kemikaalialtistuminen, ja oireiden perusteella tehdään tarvittaessa keuhkojen kuvantamistutkimukset ja toimintakokeet. Em. tutkimuksille voi olla tarve myös arvioitaessa työntekijän työhön kelpoisuutta.

Tarve näytteenottoon liittyy tyypillisesti korjausrakentamiseen ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä. Jos remonttia on tulossa tekemään yksikin ulkopuolinen työntekijä, on noudatettava Valtioneuvoston asetusta 798/2015 asbestityön turvallisuudesta. Tällöin asbestikartoituksen tekijältä edellytetään ammattilaisen pätevyyttä, eli käytännössä asbestikartoitus ja mahdollinen näytteenotto on annettava jonkun alan yrityksen tehtäväksi.

Kiinteistö- ja Isännöintiliittojen ohjeistuksen mukaan osakkaiden tulee teettää kartoitus ja näytteenotto ammattilaisella. Ennen remonttia on kuitenkin syytä selvittää myös oman taloyhtiön linja asbestikartoituksiin, ettei asian suhteen tule yllätyksiä. Jos kyse on omakotitalon remontista eikä sinne tule ketään ulkopuolisia töihin, voi näytteet periaatteessa ottaa myös itse, ohje löytyy täältä.

Jos on vähänkään epäselvää, missä materiaaleissa asbestia voi esiintyä, tai rakennusmateriaalien tunnistus on epävarmaa, on myös tällöin syytä palkata asbestikartoittaja avuksi. Samoin jos asbestin ohella epäilyttävät muutkin rakennusten haitta-aineet (lyijy, PCB tai PAH-yhdisteet), on apua syytä hakea asiantuntijalta, jotta näytteenotto kohdistuu oikeisiin materiaaleihin.

Kyllä, analyysipalvelumme on tarkoitettu sekä yrityksille että yksityishenkilöille.

Toimitusosoitteet sisältävät tilauslomakkeet asbestinäytteille löytyvät täältä.

Näytteet voi toimittaa Työterveyslaitokselle joko postitse tai tuomalla itse tilauslomakkeessa mainittuina ajankohtina.