Mikroskooppinäkymä biologisista tekijöistä (Kuva Mirka Sahlman)

Yleisimmin biologisia vaaratekijöitä esiintyy maa- ja metsätaloudessa, energiantuotannossa, jäte- ja ympäristöhuollossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Altistuminen voi tapahtua hengitysteiden ja suun kautta pisaratartuntana sekä ihon kautta kosketustartuntana, eläimen puremasta tai hyönteisen pistosta. Biologisten tekijöiden aiheuttamaan terveyshaittaan vaikuttavat altisteen taudinaiheuttamiskyvyn lisäksi altistumisen määrä ja kesto, samanaikainen altistuminen muille tekijöille sekä altistuneen henkilön immuniteetti ja terveydentila.

Seuraavaan taulukkoon on koottu esimerkkejä eri työympäristöissä esiintyvien biologisten tekijöiden lähteistä:

TyöympäristöBiologisen tekijän lähde
Elintarviketeollisuusraaka-aineet
Energiantuotantobiomassat
Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapitojätevedet, jätteet, kierrätysmateriaalit, eläimet, hyönteiset
Kosteusvauriorakennuksetkostuneet rakennusmateriaalit
Laboratoriotnäytteet
Maa-, metsä- ja kalatalousbiomassat, eläimet, hyönteiset
Metalliteollisuustyöstönesteet
Puunjalostusteollisuusraaka-aineet
Sosiaali- ja terveydenhuoltopotilaat, asiakkaat, näytteet
Tekstiiliteollisuuskudontanesteet

Biologisten tekijöiden aiheuttamat ammattitaudit

Biologiset tekijät aiheuttavat vuosittain paljon terveyshaittoja. Tavallisimmin ne aiheuttavat tartuntatauteja, joista osa voidaan luokitella ammattitaudeiksi (VNa 769/2015). Jotta sairaus voidaan vahvistaa ammattitaudiksi, työperäinen altistuminen biologiselle tekijälle on osoitettava.

Lisätietoa biologisten tekijöiden aiheuttamista sairauksista löytyy Työterveyslaitoksen verkkosivuilta (https://www.ttl.fi/tyontekija/ammattitaudit/tartuntataudit/). Biologisille tekijöille altistuminen aiheuttaa em. sairauksien ohella myös muita työhön liittyviä oireita.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantaja on velvollinen rajoittamaan työntekijän altistumisen biologisille tekijöille niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle (Työturvallisuuslaki 738/2002). Raskaudelle tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavia biologisia tekijöitä ovat hepatiittivirukset, herpesvirukset, HI-virukset, listeriabakteeri, sytomegalovirus, toksoplasma, vesirokkovirus, vihurirokkovirus ja parvorokkovirus (VNa 603/2015).

Työturvallisuuslain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017). Asetuksessa on annettu ohjeita altistumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Työnantajan on tiedotettava työntekijöitä tartuntavaarallisesta työstä sekä annettava heille koulutusta oikeista työtavoista ja riskinhallintakeinoista.

Biologisille tekijöille altistumisen arviointi

Toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumista, on työntekijöiden altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto määritettävä, jotta voidaan arvioida työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Useimmiten altistumisen toteamiseksi tarvitaan työhygieenisiä selvityksiä ja näytteenottoja, joiden tarkoituksena on

  • tunnistaa biologiset tekijät ja niiden lähteet
  • arvioida työntekijöiden altistumista
  • löytää yhteys työntekijän ja työympäristön biologisten tekijöiden välille.

Altistumista biologisille tekijöille voidaan arvioida selvittämällä niiden pitoisuuksia ilmassa, materiaaleissa, nesteissä tai pinnoilla sekä niiden aiheuttamia vasta-aineita ihmisestä itsestään.