Mitä kylmätyö tarkoittaa?

Kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Työntekijät altistuvat kylmälle esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, elintarviketeollisuudessa sekä ahtaus- ja varastotyössä.

Jäähtyminen johtaa lihasvärinään

Ihmisen sanotaan olevan lämpötasapainossa silloin, kun hänen kehonsa tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin luovuttaa sitä. Lämpötasapainoa säätelee autonominen lämmönsäätelyjärjestelmä. Lämpötasapainoon vaikuttavat myös vaatetus, työn kuormittavuus ja ympäristötekijät, kuten tuuli, kosteus ja ilman lämpötila.

Kylmässä kehon fysiologiset reaktiot pyrkivät säilyttämään ihmisen lämpimänä. Aluksi ihon ja raajojen verisuonet supistuvat, jolloin veren virtaus ja kehon ympäristöön luovuttama lämpö vähenevät.

Jos jäähtyminen jatkuu, lihasjännitys lisääntyy ja aiheuttaa lopulta tahdosta riippumattomia lihassupistuksia. Tämän lihasvärinän avulla keho tuottaa lämpöä, joka hidastaa jäähtymistä. Voimakas lihasvärinä voi lisätä lämmöntuotannon 4–5-kertaiseksi levossa olevan ihmisen lämmöntuottoon verrattuna.

Jos kylmässä oleskelu jatkuu, lihasvärinä muuttuu yhä voimakkaammaksi ja epämiellyttävämmäksi. Kylmän aiheuttamien tuntemusten takia ihminen yleensä pyrkii pois kylmästä tai lisää vaatetustaan tai liikkumistaan.

Kylmän vaikutus toimintakykyyn ja terveyteen

Kylmän vaikutukset toimintakykyyn riippuvat siitä, mitkä kehon osat jäähtyvät ja kuinka paljon. Työtilanteissa tavallisinta on käsien ja jalkojen jäähtyminen.

Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Eniten haittaa jäähtymisestä on töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. Lihaksen jäähtyessä yhden asteen verran dynaaminen toimintakyky heikkenee 2–10 prosenttia. Tavanomaista talvista ulkotyötä vastaavissa tilanteissa toimintakyky voi heikentyä 5–20 prosenttia.

Elimistön jäähtyminen on stressitekijä, joka vaikuttaa haitallisesti psyykkisiin toimintoihin. Lievä jäähtyminen on poikkeus, sillä siitä aiheutuva vireystilan nousu saattaa jopa parantaa älyllistä toimintakykyä.

  • Lievä jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä ja joko parantaa tai heikentää älyllistä toimintakykyä.
  • Kohtalainen jäähtyminen heikentää käsien toimintakykyä, ääreisosien lihasvoimaa ja älyllistä toimintakykyä.
  • Voimakas jäähtyminen heikentää toimintakykyä monin tavoin. Kylmä supistaa ihon, käsien ja jalkojen verenkiertoa, kohottaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Erityisesti raskaassa työssä hengityselimistö jäähtyy ja hengitystiet voivat supistua.

Näin käden toimintakyky muuttuu ihon lämpötilan mukaan.

Kylmyyden aiheuttamia vaurioita

Kehon ääreisosien ja ihon voimakas paikallinen jäähtyminen voi aiheuttaa kudosvaurioita, joista tavallisimpia ovat jäätymispaleltumat. Niitä voi syntyä, kun ympäristön lämpötila laskee alle nollan.

Kosteus ja paikallaanolo voivat synnyttää jalkoihin vettymispaleltumia melko leudossakin säässä. Ne saattavat aiheuttaa vaikeita verenkiertohäiriöitä.

Kontaktipaleltuma taas voi syntyä jopa muutamassa sekunnissa, kun paljas iho koskettaa esimerkiksi työkalun kylmää metallipintaa.

Kun kehon sisälämpötila laskee alle 35 asteen eli noin kaksi astetta alle peruslämpötilan, elimistön tilaa kutsutaan hypotermiaksi eli vajaalämpöisyydeksi. Hypotermiaa esiintyy pääasiassa onnettomuustilanteissa.

Lievän hypotermian oireita ovat erittäin voimakas lihasvärinä, heikentynyt fyysinen ja älyllinen toimintakyky, liikkeiden koordinaation heikkeneminen sekä joskus sekavuus. Kun kehon lämpötila laskee alle 33 asteen, lihasvärinä vähenee ja lopulta lakkaa. Kehon lämpötilan laskiessa alle 30 asteen ihminen voi menettää tajuntansa ja on vaarassa kuolla.