Mastossa työskentelyä talvipakkasella.

Työn suunnittelu kylmän torjunnassa

Kylmähaittojen hallinta alkaa työn suunnittelusta. Moneen haittaan pystyy vaikuttamaan jo silloin, kun työprosesseja suunnitellaan. Esimerkkejä:

  • Ajoitetaan työ lämpimään vuodenaikaan.
  • Minimoidaan se aika, joka kylmässä työskennellään. Suunnitellaan työmenetelmät sen mukaan ja valmistetaan tarvittavat osat sisätiloissa.
  • Harjoitellaan vaikeita tehtäviä ensin lämpimässä.
  • Huolehditaan työn riittävästä tauotuksesta ja varataan kylmässä työskentelyyn tavallista enemmän työaikaa. Hyödynnetään työkiertoa.
  • Huolehditaan siitä, että käytössä on lämpimät taukotilat ja vaatteiden kuivaustilat.
  • Tehdään säävaraukset.

Tekniset keinot kylmän torjunnassa

Kylmän tekninen torjunta kohdistuu laitteisiin ja ympäristöön. Kylmätyön vaatimukset tulee ottaa huomioon työkalujen, tarvikkeiden, koneiden ja laitteiden valinnassa, käytössä ja huollossa. Esimerkkejä:

  • Käytetään kylmätyöhön sopivia ja testattuja koneita ja laitteita.
  • Käytetään ajoneuvoja ja työkoneita, joissa on hyvät hytit ja lämmityslaitteet.
  • Käsineet kädessä työskentely tehdään mahdolliseksi.
  • Käytetään työkaluja, joiden kahvat ovat esimerkiksi kumia tai puuta. Vältetään liukkaita ja metallisia kahvoja.
  • Säilytetään työkalut lämpimässä.
  • Siirretään huolto sisätiloihin.
  • Käytetään sääsuojia ja kohdelämmittimiä.
  • Käytetään eristäviä puualustoja pysyvissä työpisteissä.

Henkilökohtaiset suojaimet kylmän haittojen torjunnassa

Työntekijän kylmänsuojavaatetus katsotaan henkilökohtaiseksi suojaimeksi. Kylmänsuojavaatetus koostuu alusasusta, välivaatteesta, päällysvaatteesta sekä käsineistä, jalkineista ja päähineestä. Henkilönsuojaimiin luetaan myös ulkopuoliset lämmönlähteet, joita kannetaan ja käytetään vaatetuksen sisällä äärioloissa.

Kolme vaatekerrosta kylmään

Kerrospukeutuminen on tehokas tapa suojautua kylmyydeltä. Koska varsinainen lämmöneriste on vaatetuksen sisältämä ilma, vaatteiden tulee olla kuivia ja riittävän väljiä.

  • Alusvaatetuksen tehtävä on siirtää kosteutta seuraaviin vaatekerroksiin ja tuntua miellyttävältä. Alusvaatetus voi olla esimerkiksi polypropeenia, polyesteria tai villaa.
  • Välivaatetus eristää lämpöä. Välikerroksen materiaaleja ovat esimerkiksi villaneulos, fleece ja tekoturkis.
  • Päällysvaatetus suojaa tuulelta ja kosteudelta, ja siinä on myös muut työn ja turvallisuuden edellyttämät ominaisuudet.

Kylmän haittojen arviointi

Kylmätyössä ei ole raja-arvoja, joita voitaisiin käyttää terveysvaaran arviointiin. Joillakin ammattialoilla on työehtosopimuksissa asetettu pakkasrajat ulkotyöhön.

Riskien tunnistamisessa voidaan käyttää apuna kylmätyön tarkastuslistaa (ISO 15743). Tarvittaessa Työterveyslaitos tekee tarkemman kylmäkuormitusarvioinnin, johon sisältyvät työympäristön lämpöolojen (ilman lämpötila, kosteus, virtaukset ja lämpösäteily) seuranta, työn erityispiirteet huomioiva työn kuormittavuuden arviointi ja vaatetuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi.

Viimaindeksi näyttää pakkasen purevuuden

Ilman lämpötilan ja tuulen jäähdyttävää yhteisvaikutusta paljaaseen ihoon kuvataan viimaindeksillä (wind chill index, WCI). Indeksi näyttää esimerkiksi kasvojen jäähtymis- ja paleltumisriskin.

Viiman jäähdyttävää vaikutusta voidaan arvioida viimaindeksin avulla.