Kuumansuojavaatteiden valinta on tehtävä vaarojen kartoituksen ja riskinarvioinnin avulla. Vaatteiden tulee suojata työssä esiintyviltä vaaroilta ja suojauksen tulee vastata tarvittavaa tasoa.

Yleisimpiä kuumuuden aiheuttamia vaaroja ovat lämpösäteily, liekkikuumuus, sulien metallien roiskeet, hitsauskipinät, kuumat pinnat ja -nesteet. Myös staattinen sähkö voi aiheuttaa vaaratilanteita.

Mallit ja materiaalit

Kuumansuojavaate koostuu takista ja housuista tai se voi olla yksiosainen haalari. Palosuojattu materiaali voi olla kudottu luonnostaan lämpöä kestävistä kuiduista tai sen palosuojaus on tehty materiaalin viimeistelyllä. Palosuojattu materiaali ei jatka palamista, kun siihen kohdistuu kuumuusrasitus kuten liekkikuumuus. Lämpösätelyä heijastavalla materiaalilla päällystetty materiaali suojaa voimakkaalta lämpösäteilyltä.

  • Antistaattinen suojavaatetus eli sähkövarausta purkava tai johtava suojavaatetus. Vaatetus on myös samalla kuumansuojavaatetus. Vaatetuksen tehtävä on välttää syntyvät varaukset ja sitä käytetään täydellisen maadoitusjärjestelmän osana.
  • Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin. Vaatetus suojaa hitsauskipinöiltä ja pieniltä sulan metallin roiskeilta, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja ultraviolettisäteilyltä sekä pölyltä ja vedolta. Suojausluokkia on kaksi.
  • Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Kuumansuojavaatteita on suojaustasoltaan erilaisia. Vaatetus suojaa liekiltä, kosketuskuumuudelta, lämpösäteilyltä tai sulilta alumiini- tai rautaroiskeilta. Suojausluokkia on kolme, paitsi lämpösäteilyä vastaan neljä.
  • Sammutuspuku eli palomiehen suojavaatetus. Puku on tarkoitettu käytettäväksi rakennuspalon sammutuksessa. Se suojaa kuumuusrasituksen lisäksi kemikaaliroiskeilta ja luokasta riippuen myös vedeltä. Suojavaatetus koostuu sammutuspuvusta ja sen alla käytettävästä vaatetuksesta. Palomiesten kevempi suojavaatetus on tarkoitettu käytettäväksi maasto- ja metsäpalojen sammutuksessa.
  • Valokaarelta suojaava vaatetus. Vaatetus suojaa valokaaren termisiltä vaaroilta. Suojausluokkia on kaksi.

 

Valinta


Selvitä aluksi kuumuusvaara ja vaaran taso. Altistutaanko työssä liekkikuumuusdelle, lämpösäteilylle, sulametallin roiskeille vai kontaktikuumuudelle? Onko vaaran taso pieni, keskisuuri, suuri vai erittäin suuri?

Käyttö

  • pidä vaatteen vetoketjut ja napit suljettuina
  • huolehdi että vaatteet ovat ehjät ja puhtaat.

Huolto

  • noudata valmistajan antamia ohjeita
  • vaihda vaate uuteen, jos se ei puhdistu pesuissa tai se on selvästi vaurioitunut.

Merkintä

  • CE-merkki
  • standardin numero, liekkitunnuskuva ja suojaustasot.

Standardit

EN ISO 11611 Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin (korvaa standardin 470-1)
EN ISO 11612 Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus (korvaa standardin EN 531)
IEC 61482-1-2 Suojaus valokaarelta
EN 13911  Palomiesten suojavaatetus. Palohupun vaatimukset ja testausmenetelmät
EN 1149 Suojavaatetus, sähköstaattiset ominaisuudet
EN 469 Palomiesten suojavaatetus, sammutuspuku
EN 1486 Palomiesten suojavaatetus, sammutustehtäviin tarkoitettu heijastava puku

Hitsaajan suojavaatetus

Hitsaajan suojavaatetuksen tarkoitus on suojata hitsauskipinöiltä eli pieniltä sulametalliroiskeilta, hitsauskaaren lämpösäteilyltä, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja UV-säteilyltä. Hitsaajan työssä tarvitaan standardin EN ISO 11611 mukainen suojavaate.

Käytettävä suojavaate ja sen suojausluokka on valittava työssä käytettävän hitsausmenetelmän mukaan. Vaatetus voi olla malliltaan yksi- tai kaksiosainen. Tarpeen mukaan on hyvä käyttää hitsaajan lisäsuojia, kuten essua, huppua, irtohihoja tai säärystimiä. Hitsaajan suojavaatetuksia on luokitukseltaan kahdenlaisia:

Luokka 1: vaatetus on tarkoitettu manuaalisiin hitsausmenetelmiin, jossa syntyy vähän hitsauskipinöitä ja roiskeita. Vaatetus suojaa vähemmän kipinöiltä ja lämpösäteilyltä kuin luokan 2 vaate. Se soveltuu TIG-, MIG- ja MMA-hitsaukseen, juottamiseen, pistehitsaukseen ja kaasuhitsaustöihin.
Luokka 2: vaatetus on tarkoitettu manuaalisiin hitsausmenetelmiin, jossa syntyy runsaasti hitsauskipinöiltä ja roiskeita. Vaatetus suojaa paremmin hitsauskipinöiltä ja lämpösäteilyltä kuin luokan 1 vaate. Se soveltuu MMA-, MAG- ja MIG-hitsaukseen, plasmaleikkaukseen ja kovertamistyöhön.

Vaatteen malli

  • kokohaalari tai takki ja housut yhdistelmä, lisäsuojia ovat huppu, esiliina, hihat ja säärystimet
  • takin pitää ulottua 20 cm housun vyötärön alapuolelle
  • kiinnittimien eli vetoketjujen ja nappien tulee olla suojatut
  • taskun kansien tulee olla alaspäin tikatut tai kiinnittimillä suljettavat ja taskun kansien tulee olla 10 mm. taskunsuuta leveämpi
  • housujen sivutaskut saavat olla 10 asteen kulmassa sivusaumoihin nähden.

Valinta

Valitse tarvittavat suojaimet työn riskikartoituksen mukaan. Selvitä mallin ja sen materiaalin suojaavuus liekin leviämiseltä. Valitse palosuojatusta kankaasta valmistettu suojavaate hitsaustöihin, laikkaleikkaus- ja polttoleikkaustöihin.

Varmista tarvittava suojaus kipinöiltä ja käytä standardin EN ISO 11611 mukaista suojavaatetusta. Varmista  myös alus- ja välivaatteen paloturvallisuus. Älä käytä sulavaa tekokuituista alusvaatetta, sillä se voi sulaa ihoon ja näin ollen lisätä palovamman vakavuutta!

Käyttö

Suojaa kaulan alue, myös kaulan takaosa sekä ranteet ja vartalon etuosa. Sulje vaatetuksen kiinnitys, pidä hihat alhaalla sekä lahkeet jalkineiden päällä. On tärkeää pitää vaatteen kiinnittimet ylös asti suljettuina, ettei iho altistu UV-säteilylle tai kipinöille. Valitse alus- ja välivaatetukseksi sulamattomasta materiaalista valmistettu vaate, esimerkiksi puuvilla, villa tai niiden sekoitteet, tai palosuojatusta materiaalista valmistettu vaate.

Merkintä

 

  • CE-merkki
  • hitsaustunnuskuva
  • standardin numero EN ISO 11611
  • luokka 1 tai 2
  • kirjain- ja numeroyhdistelmä: A1 tai A2 tai A1+A2.Vaatetuksen merkinnässä oleva kirjain- ja numeroyhdistelmä tarkoittaa seuraavaa:
    A1 = materiaalin syttyvyystesti on tehty pintaan kohdistetulla liekillä,
    A2 = materiaalin syttyvyystesti on tehty alareunaan kohdistetulla liekillä.

Kuumansuojavaatetus EN ISO 11612

Suojaustasoja on pääsääntöisesti kolme, alhaisesta riskistä korkeaan riskitasoon.

  1. alhainen riskitaso
  2. keskinkertainen riskitaso
  3. korkea riskitaso.

Suojaus ja merkintä

Liekin leviäminen eli materiaalin syttyminen

  • pintasytyttäminen (A1), reunasytyttäminen (A2)
  • merkintäkoodi: A1 tai A2 tai A1+A2.

Liekkikosketus eli suojaus konvektiokuumuudelta

  • merkintäkoodi: B
  • suojaustasot: B1, B2, B3
  • testissä mitataan lämpötilan nousua materiaalin sisäpuolella altistettaessa ulkopinta liekille, tulos HTI tarkoittaa aikaa, joka kuluu 24 °C:n lämpötilan nousuun (t24).

Lämpösäteily

  • merkintäkoodi: C
  • suojaustasot: C1, C2, C3, C4.

Sulat alumiini- ja rautaroiskeet

  • merkintäkoodi: alumiini D, rauta E
  • suojaustasot: alumiini D1, D2, D3 ja rauta E1, E2; E3
  • testi: suojaus testataan sulalla alumiinilla tai raudalla: 100- > 350 g sulalla alumiinilla (D) tai 60 – > 200 g sulalla raudalla (E). Testattavan materiaalin alle laitetaan PVC-tekoiho, jonka avulla arvioidaan materiaalin suojaavuus ja tekoihoon tullut mahdollinen kuvion pinnan muutos tai sulaminen tai reikiintyminen.

Kosketuskuumuus

  • merkintäkoodi: F
  • suojaustasot: F1, F2, F3
  • testi: testauslämpötila on 250 °C

Vapaaehtoiset testit

Valokaaren termiset vaarat

  • merkintä: valokaaren piktogrammi
  • testimenetelmä: EN/IEC 61482-1-2 (ns. Box-testi) tai IEC 61482-1-1

Koko vaatteen suojaus liekiltä

  • testimenetelmä: palovammanukketesti ISO 13506

Vedenpitävyys

 

  • merkintäkoodi: W + vedenpitävyys ja vesihöyrynläpäisyvastus, luokka 1 tai 2.
  • testimenetelmä: vedenpitävyys ja vesihöyrynläpäisyvastus testataan ja luokitellaan standardin EN 343 mukaan. 

Valokaarelta suojaava vaatetus

Valokaaren termisiltä vaaroilta kuten kuumuudelta ja tulelta suojan antaa EN 11612 mukainen kuumansuojavaatetus. Suojavaatetuksen valinnan pitää perustua työpaikan riskinarviointiin.

Valokaaren aiheuttamia työtapaturmia on sattunut sähköasentajille keskus-, jakokaappi- ja kahvasulakkeiden vaihdossa korkeajännitetöissä. Korkeajännitetyöt pitää tehdä jännitteettömänä, mutta tapaturmat ovat johtuneet laitevian tai virheellisen toiminnan seurauksena. Vaatteiden syttyminen ja niiden sulaminen iholle on aiheuttanut vakavia palovammoja työntekijöille.

Valinta

Vaatetus pitää valita aina työpaikan riskinarvioinnin ja sähkötöissä käytettävän nimellisjännitteen mukaan. Kuumansuojavaatteiden on oltava CE – merkittyjä ja tyyppitarkastettuja. Vaatetuksen tilaaja voi vaatia vaatetusta, jonka suojaus valokaarelta on testattu.

Minimisuojan valokaarelta antaa vaatetus, jonka suojaustaso on vähintään standardin EN ISO 11612 luokkien A1, B1, C1 mukainen. Koodin vieressä oleva numero ilmoittaa suojaustason:

  • A1 kankaan pinta suojaa pieneltä liekinkosketukselta
  • B1 suojausta liekkikosketukselta ja
  • C1 suojausta lämpösäteilyltä.

Testeissä vaatetuksen materiaali ei saa sulaa, siihen ei saa muodostua yli 5 mm reikää, eikä lämpötila saa nousta yli 24 ºC asteen kankaan sisäpuolella.

Valokaarelta suojaus ja merkintä

Suojavaatetuksen merkintä on EN ISO 11612 ja sen suojaustason pitää olla vähintään luokkien A1, B1, C1 mukainen. Vaate voi olla valokaaritestattu myös standardin EN 61482-1-2 mukaan. Kaikki kuumansuojavaatteet eivät välttämättä anna tarvittavaa suojaa valokaaren termisiltä vaikutuksilta, mutta ne eivät sula tai jatka palamista. Valmistaja voi halutessaan testauttaa vaatetuksen suojauksen valokaarelta.

Kuumansuojavaatetuksen EN ISO 11612 testimenetelmät

koodi A: suojaus syttyvyydeltä eli liekin leviämiseltä

  • pintasytytys A1
  • materiaalin pitää täyttää liekinleviämisvaatimus altistettaessa sen pinta liekille
  • materiaaliyhdistelmille sytytys myös sisäpuolelta
  • kangas ei saa syttyä, eikä jäädä jälkipalamaan
  • testi tehdään materiaalille, saumoille ja lisätarvikkeille.

koodi B: suojaus liekkikuumuudelta

  • mitataan lämmön siirtymistä materiaalin läpi
  • HTI = aika 24 ºC asteen lämpötilan nousuun
  • lämpötila ei saa nousta yli 24 ºC asteen kankaan sisäpuolella.

koodi C: suojaus lämpösäteilyltä

  • mitataan lämpötilan nousua näytteen toisella puolella 20 tai 40 kW/m² lämpösäteilytasolla
  • RHTI = aika 24 °C:n lämpötilan nousuun (t24)
  • lämpötila ei saa nousta yli 24 ºC asteen kankaan sisäpuolella.

Materiaalit

Kuumuudelta ja tulelta suojaavia materiaaleja ovat esimerkiksi palosuojattu puuvilla, puuvilla-polyesteri sekoiteet tai aramidi tai aramidi-sekoiteet. Alus- ja välivaatteiden on hyvä olla puuvillaa tai jotakin muuta luonnonmateriaalia tai sulamatonta tekokuitua.

Useat vaatekerrokset suojaavat valokaaren termisiltä vaikutuksilta paremmin kuin yksikerrosvaate. Alus- ja välivaatetuksen on hyvä olla luonnonkuitua tai paloturvallista eli sulamatonta tekokuitua. Sulava tekokuitu voi sulaa ihoon kiinni ja pahentaa palovamman vakavuutta.

Merkintä

Kuumansuojavaatetus EN ISO 11612, A1, B1, C1 (SFS 6002 mukainen).

Valokaaritesti on valmistajalle vapaaehtoinen EN 61482-1-2 tai IEC 61482-2. Materiaalin ja vaatteen suojaus valokaarelta on testattu neljän (4) tai seitsemän (7) kiloampeerin (kA) virralla. Valokaaritestin EN 61482-1-2 luokitus käytetyn valokaaren vahvuuden, jännitteen ja keston mukaan.

luokkavirta, kAtestausjännite, V  acvalokaaren kesto, s
 1 4 400 0,5
 27400 0,5

Luokan 1 altistus vastaa energiaa 158 kJ ja luokan 2 altistus 318 kJ.

 

Valokaaren testimenetelmiä on kaksi erilaista ja niiden tuloksia ei voi verrata toisiinsa. Eurooppalainen testistandardi on niin sanottu Boksi -testi EN 61482-1-2. Kanadassa ja USA:ssa käytetään testausmenetelmää EN 61482-1-1, jossa kullekin materiaalille määritetään ATPV arvo (Arc Thermal Performance, cal/cm²).

Suojavaatetuksen vaihtoehtoja:

EN ISO 11612:2008, minimisuojaustaso: A1 B1 C1

EN ISO 11612:2008, minimisuojaustaso: A1 B1 C1 + valokaaritestaus EN 61482-1-2:2007, luokat 1 tai 2

IEC 61482-2, luokat 1 tai 2 ja/tai ns. ATPV-arvo. ATPV arvo = Arc Thermal Performance, cal/cm²

Käyttö

Vaatetuksen oikeanlainen käyttö on ohjeistettava työpaikalla. Puhdas ja hyväkuntoinen suojavaatetus suojaa parhaiten. Suojavaatetuksen kiinnittimet on suljettava ennen töiden aloittamista. Puhdas ja oikein puettu vaatetus on suojaa parhaiten.

Huom. Suomessa 4/2015 voimaan tullessa sähköturvallisuutta koskevassa kansallisessa SFS-standardin muutoksessa on määritelty valokaaritöissä käytettävästä suojavaateuksesta seuraavaa: Suojavaatetuksen pitää olla vähintään standardin SFS-EN ISO 11612 luokan A1 B1 C1 mukainen.

Kuumansuojastandardi EN ISO 11612 korvaa entisen kuumansuojavaatestandardin EN 531.