Hyvä suojavaatetus -10 °C lämpötilassa ja voimakkaassa tuulessa pitää sisällään ainakin seuraavat:

  • kosteutta iholta siirtävä aluskerrasto
  • lämpöä eristävä (eli ilmaa sisältävä) välikerrasto
  • tuulelta ja muilta ulkoisilta tekijöiltä suojaava päällimmäinen kerros
  • hyvä käsien, jalkojen ja erityisesti pään suojaus

Kuvassa henkilö on säänmukaisessa työvaatetuksessa. Vieressä lämpökameralla otettu kuva, joka havainnollista erityisesti pään suojaamisen merkitystä.

Standardin EN 342 mukainen kylmänsuojavaate on testattu ja luokiteltu lämpimyyden ja tuulenpitävyyden mukaan. Kylmänsuojavaatetus on luokiteltu sen lämmöneristävyyden mukaan. Suojavaatetus voi olla yksi- tai kaksiosainen tai yksittäinen vaatekappale.

Valinta

Kylmänsuojavaatteen valinta tulee tehdä työolosuhteiden, työn kuormittavuuden ja sääolojen mukaan. Keskiraskasta tai raskasta työtä tekevälle sopii vaatetus, joka on lämmöneristävyydeltään alhaisempi. Erittäin kylmiin  olosuhteisiin ja kuormittavuudeltaan kevyempään työhön voi valita eristävämmän kylmänsuojavaatetuksen. Ulkotöissä kylmänsuojavaatetuksen tuulenpitävyyden olisi oltava luokka 3 tai 2. Kylmässä sisätyössä, kuten pakkasvarastossa riittää vähemmän tuulenpitävä vaatetus, esimerkiksi luokan 1 tai 2 kylmänsuojavaatetus. Kalvollinen tai pinnoitettu vedenpitävä suojavaatemateriaali hengittää huonommin kuin tavallinen ulkoilupukinemateriaali.

Käyttö

  • tutustu käyttöohjeen suosituksiin käyttölämpötila-alueista eri altistusajoilla
  • huomio tuulen ja kosteuden vaikutus
  • lisää tai vähennä alus-, väli- ja päällysvaatetusta tarvittaessa.

Huolto

  • huomioi, että vaatteen lämmöneristävyys voi heiketä pesujen ja huoltojen jälkeen.

Merkintä

  • CE-merkki
  • lumihiutale-tunnuskuva
  • standardin numero EN 342
  • Icler (B/C/R)= vaatekokonaisuuden lämmöneristävyys, joka on mitattu liikkuvalla lämpönukella laboratorio-olosuhteissa. Liike simuloi kevyen tai keskiraskaan työn vaikutusta  lämmöneristävyyteen. B/C/R testeissä käytettu alusasu
  • Icle (B/C/R)= vaatekokonaisuuden lämmöneristävyys tai erillisen vaatteen lämmöneristävyys, joka on mitattu paikallaan seisovalla lämpönukella laboratorio-olosuhteissa
  • ilmanläpäisevyys eli tuulenpitävyys, 3 luokkaa, joista luokka on 3 tuulenpitävin
  • vedenpitävyys, 2 luokkaa, joista luokka 2 on vedenpitävin. Materiaalin ja saumojen vedenpitävyyden testaus on valmistajalle tai maahantuojalle vapaaehtoinen testi.

Standardi

EN 342 Kylmältä suojaavat vaatekokonaisuudet ja vaatteet.

Suojavaate koostuu useasta eri materiaalikerroksesta ja materiaalien väliin jäävä ilmakerros toimii eristävänä kerroksena. Jos vaate kastuu, sen materiaalikerrokset painuvat kasaan, jolloin vaate ei lämmitä niin paljon kuin kuivana.

Kylmä vesi ja hypotermia (pelastuspuvut)

Pelastuspuvut suojaavat käyttäjää kylmäsokilta ja hypotermialta sekä auttavat henkilön löytämistä pelastustilanteissa. Hypotermian vaara on kesällä ja talvella vesillä tai vesien yllä työskentelevillä. Pelastuspukuja on käyttötarkoitukseltaan ja luokitukseltaan erilaisia. Kelluntahaalari (EN 393) ei ole pelastuspuku, eikä se suojaa käyttäjää hypotermialta.

  • Jatkuvakäyttöiset puvut. Jatkuvakäyttöiset työ- ja vapaa-ajan puvut
  • Pelastuspuvut. Hätätilanteissa käyttöönotettavat/päällepuettavat pelastuspuvut
  • Helikopteripuvut. Tarkoitettu helikopterilentäjille ja matkustajille

Valinta

Selvitä aluksi käyttötarkoitus ja tarvittava suojaustaso sekä oikea koko rinnanympäryksen ja pituuden mukaisesti.

Käyttö

– Noudata valmistajan antamaa käyttöohjetta.
– Puvun lämmöneristävyyteen vaikuttavat ympäristöolosuhteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Merkintä

– suojausluokka, märkä-/kuivapuku
– koko rinnanympäryksen ja pituuden mukaan
– suositeltu käytettävä alusvaatetus, jolla pelastuspuvun toimivuus saavutetaan
– valmistajan nimi tai tunniste
– luokitus: eristämättömät, eristetyt, AES-puvut (vähintään 80N kantavuus)

Huolto ja säilytys

– vain ehjä puku suojaa äkillisessä altistuksessa
– säilytä ja huollata pelastuspuvut valmistajan ohjeiden mukaisesti.

 

Standardit

EN ISO 15027 Pelastuspuvut