altiste, altistus, kemikaaliturvallisuus, henkilönsuojaimet, käsiensuojain, kampaamo, kauneusala, parturi

Kemikaaliturvallisuuden ABC:

  • Hoida kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja työpaikan kemikaaliluettelo kuntoon.
  • Tunnista työpaikan kemialliset vaaratekijät ja selvitä työntekijöiden altistuminen
    (muista myös ilmoittaa syöpävaarallisille aineille altistuvat ASA-rekisteriin).
  • Arvioi kemialliset riskit ja laita ne tärkeysjärjestykseen.
  • Päätä ja toteuta tarvittavat toimenpiteet (ennaltaehkäisy ja torjunta).
  • Varmista työntekijöiden riittävä ohjeistus ja opastus.
  • Huolehdi jatkuvasta seurannasta.

 

Kemikaalien vaaraominaisuudet

Kemikaalien turvallisen käytön edellytys on tuntea käytössä olevien kemikaalien ominaisuudet ja turvalliset käyttötavat.

Kemiallisten aineiden vaarallisuus riippuu niiden ominaisuuksista sekä käyttötavoista ja -määristä. Kemikaalit voivat olla terveydelle tai ympäristölle haitallisia tai niihin voi liittyä palo- ja räjähdysvaara.

Tärkeää on myös muistaa, että työprosesseissa ja materiaaleja työstettäessä voi vapautua erilaisia kemiallisia altisteita, jotka voivat sisältää terveydelle haitallisia aineita. Esimerkkeinä näistä ovat hitsaushuurut, pakokaasut, pölyt ja käryt sekä prosessien väli- ja lopputuotteet.

Apuna kemikaalien varoitusmerkinnät, käyttöturvallisuustiedotteet ja työpaikan kemikaaliluettelo

Vaaralliset kemikaalit merkitään varoitusetiketillä, jossa kuvataan kemikaalin vaaraominaisuudet ja toimenpiteet altistumisen ehkäisemiseksi.

Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla työpaikalla kaikkien nähtävillä. Käyttöturvallisuustiedotteen laatii kemikaalin valmistaja tai maahantuoja, ja se toimitetaan ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä. Siihen on koottu kemikaalin (aine tai seos) vaaraominaisuudet sekä ohjeet kemikaalin turvallisesta käytöstä ja hävittämisestä. Käyttöturvallisuustiedotteen tietoja tarvitaan myös työpaikan kemikaaliriskinarvioinnissa.

Kaikki työpaikalla käytössä olevat kemikaalit tulee kerätä kemikaaliluetteloon.

 

Kemikaaleille altistumisen arviointi

Jotta kemikaaleja voidaan käyttää turvallisesti, tulee altistuminen käytön yhteydessä arvioida.

Kemikaaleja käytetään työpaikoilla useisiin eri käyttötarkoituksiin ja useissa eri prosesseissa. Useimmat työpaikalla käytetyt kemikaalit ovat eri aineiden seoksia.

Kemikaaleille altistutaan hengitysteiden, ihon sekä ruuansulatuskanavan välityksellä. Hengitysteiden kautta voidaan altistua kaasuille, haihtuville aineille sekä erilaisille pölyille. Ihon kautta altistuminen voi aiheuttaa vaikutuksia suoraan iholla (erimerksiksi voimakkaasti happamat tai allergisoivat aineet), tai aineet voivat imeytyä ihon läpi ja aiheuttaa haittavaikutuksia kohde-elimessä.

Altistuminen voidaan arvioida aistinvaraisesti kokemuksen perusteella erilaisten mallinnustyökalujen kuten maksuttoman Stoffenmanager-verkkotyokalun avulla tai mittaamalla pitoisuus suoraan työpaikan ilmasta. Lisäksi kokonaisaltistumista voidaan mitata biomonitoroimalla kemikaalien aineenvaihduntatuotteita esimerkiksi työntekijöiden verestä tai virtsasta.

Kemikaalien aiheuttamien riskien arviointi

Kemikaalien aiheuttamien riskien arvioimiseksi tulee selvittää sekä altistuminen että kemikaalien vaaraominaisuudet ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset kemikaalikohtaisesti.

Näiden tietojen perusteella luonnehditaan mahdolliset riskit. Riskinarvioinnissa työpaikalla tunnistetut kemialliset vaaratekijät asetetaan riskin suuruuden mukaiseen järjestykseen. Näin riskien luokittelun avulla voidaan riskinhallintoimenpiteet mitoittaa ja kohdentaa oikein.

  • Riskinarviointi alkaa suunnittelusta ja riskinarviointiin osallistuvien henkilöiden nimeämisestä.
  • Onnistuneen riskinarvioinnin edellytys on yrityksen johdon sitoutuminen riskinarvioinnin toteuttamiseen ja esiin tulleiden kehitystoimenpiteiden toteuttamiseen.
  • Riskinarviointia koordinoi ja ohjaa työsuojeluorganisaatio.
  • Työntekijöiden osallistuminen riskinarviointiin on erittäin tärkeää.
  • Asiantuntijatahoina riskinarvioinnissa voivat toimia työterveyshuolto sekä yrityksen ulkopuoliset työhygienian tai kemian alan asiantuntijat.
  • Työpaikan riskinarviointi sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitys ovat toisiaan tukevia toimintoja, ja ne kannattaakin mahdollisuuksien mukaan yhdistää.

Jos työpaikalla on tehty työhygieenisiä mittauksia, voidaan riski määrittää vertaamalla mitattuja pitoisuuksia aineille annettuihin ”Työpaikan haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin”. Jos mittauksia ei ole tehty, tulee altistumisen todennäköisyys arvioida muulla tavoin. Paras työkalu kemikaaliriskien arvioimiseen ilman mittauksia on maksuton Stoffenmanager-verkkotyökalu.

Kemikaaliriskinarvioinnissa tulee terveysriskien ohella huomioida myös kemikaalien palo- ja räjähdysvaara.

Toimet kemikaaliriskien pienentämiseksi

Kun kemikaalien aiheuttamat riskit on selvitetty, voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet.

  • Jos vaarallista kemiallista tekijää tai vaarallista työmenetelmää ei voida poistaa tai korvata, tulee vaarallisia päästöjä välttää valitsemalla turvallisempia työmenetelmiä, ohjaus- ja valvontajärjestelmiä sekä laitteita ja materiaaleja.
  • On myös huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta tai käytettävä muita, esimerkiksi rakenteellisia suojatoimia.
  • Jos altistumista ei voida estää, on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia.

Yleisiä toimenpiteitä kemikaaliriskien pienentämiseksi:

  • Hyvä ostokäytäntö
  • Asianmukaisten laitteiden ja työvälineiden käyttäminen
  • Altistumisen keston ja voimakkuuden minimointi muun muassa ilmanvaihtoteknisin menetelmin
  • Yleinen siisteys ja hyvä työhygienia
  • Vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen
  • Asianmukaiset työmenetelmät (myös jätehuolto, varastointi ja kuljetus).
  • Henkilönsuojaimet

Vaarallisten kemikaalien korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla

  1. Tee riskinarviointi ja tunnista vaaralliset kemikaalit
  2. Tunnista vaihtoehdot
  3. Vertaa vaihtoehtoja
  4. Tee päätös
  5. Toteuta ja arvioi lopputulos

Korvaamisesimerkkejä työpaikoilta (pdf)