Valoisa toimistokäytävä

Käytössä olevien tilojen laadukkaan sisäympäristön osa-alueita kuvaamaan on Työterveyslaitoksella kehitetty A+B+C-malli. Sen mukaan sisäympäristö on laadukas, kun:

A. sisäympäristötekijät ovat kunnossa,
B. tilojen käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä, eivätkä koe tiloihin liittyviä terveyshaittoja ja
C. työpaikalla on hyvät toimintatavat rakennuksen ylläpidossa, huollossa ja sisäympäristöongelmien selvittämisessä.

Suunnitteluvaihe luo puitteet sisäympäristön laadulle. Suunnitteluvaiheessa sovitetaan yhteen eri käyttäjäryhmien tarpeet, työprosessin sujuvuusvaatimukset ja sisäympäristön laatuun vaikuttavat osatekijät kuten talotekniikka, tilajärjestelyt ja käytettävyys. Tavoitteena ovat käyttäjälähtöiset ja toimivat työtilat.

Asiantuntijamme kertovat – katso videot

Sisäympäristö koostuu monesta osatekijästä, kuten sisäilman laadusta, ilmanvaihtojärjestelmistä, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä.

Hyvän sisäilmaston ja ergonomian ohella tilojen tulee edistää kommunikaatiota ja vuorovaikutusta mutta samalla mahdollistaa myös työrauhan, yksityisyyden ja työn hallinnan tunteet. Työpaikalla tulee huomioida kaikki kokonaisuuteen liittyvät osa-alueet niin tiloja ja toimintaa suunniteltaessa kuin niihin liittyviä ongelmia selvitettäessä ja ratkottaessa.

Työterveyshuollon tehtävä on omien prosessiensa ja asiantuntemuksensa keinoin tukea tähän tähtäävää toimintaa työpaikalla.

Tutkimusnäyttö kosteusvauriorakennusten terveysvaikutuksista on koottu Duodecimin Käypä hoito -suositukseen Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas (Duodecim 2016). Käypä hoito -suosituksen arvio näytön vahvuudesta perustuu WHO:n kirjallisuuskatsaukseen vuodelta 2009 ja sen jälkeiseen epidemiologiseen ja toksikologiseen tutkimustietoon.

Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta.

Työterveyshuollon rooliin kuuluu tarvittaessa selvittää yksilötasolla oireiden ja sairauksien yhteyttä työolosuhteisiin sekä arvioida ja tukea työkykyä, mukaan lukien jäljellä oleva työkyky ja työssä selviytymistä esimerkiksi astmaa sairastavat ja ympäristöherkät. Hoidon toteuttamiseen ja työkyvyn tukemiseen työterveyshuollolla on muuta terveydenhuoltoa paremmat edellytykset, koska työterveyshuolto tuntee työpaikan olosuhteet ja työterveyshuollolla on mahdollisuus yhteistyössä työpaikan kanssa tukea oireilevan työkykyä.

Työterveyshuollon tulee toimillaan tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää työpaikalla. Työterveyshuolto edustaa tehtävässään terveydenhuollon asiantuntemusta työpaikalla ja sen tulee kyetä toimimaan yhteistyössä työpaikan ja ongelmaa selvittelevien ja siihen ratkaisuja hakevien muiden asiantuntijatahojen sekä viranomaisten kanssa. Tässä työssä työterveyshuollolle on tärkeää tuntea ennen kaikkea oma tehtäväkenttä, keinot ja mahdollisuudet, jotka voidaan kiteyttää seuraavasti.