Hyvälaatuinen sisäympäristö on tuottavuustekijä

Videolla professori Kari Reijula käy läpi sisäympäristöön liittyviä tekijöitä ja niiden roolia työn tuottavuuden näkökulmasta.

A+B+C-malli kuvaa sisäympäristön kokonaisuutta

Sisäympäristö koostuu monesta osatekijästä, kuten ilman laadusta, ilmanvaihtojärjestelmistä, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä. Sisäympäristö pitää tarkastella kokonaisuutena johon kuuluvat rakennus- ja talotekniset tekijät sekä sisäilmasto-olosuhteet, tilojen käyttäjien kokemukset ja terveydentila sekä sisäympäristöön liittyvät toimintatavat.

Työterveyslaitoksessa kehitetyn A+B+C-mallin mukaan sisäympäristö on hyvälaatuinen, kun

  • sisäympäristötekijät ovat kunnossa (A)
  • tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä, eivätkä koe tiloihin liittyviä terveyshaittoja (B)
  • työpaikalla on hyvät toimintatavat rakennuksen ylläpidossa, huollossa ja sisäympäristöongelmien selvittämisessä (C).

Sisäympäristö, sisäilmasto vai sisäilma? – käsitteet tutuiksi

Sisäympäristö on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sisäilman, lämpöolosuhteiden, valaistuksen, ääniympäristön ja ergonomisten tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Sisäympäristö käsittää myös muita tekijöitä, kuten käytettävyys, esteettömyys, turvallisuus, psykososiaaliset näkökulmat sekä monet ympäristöön liittyvä viihtyvyystekijät, kuten esimerkiksi värit ja materiaalit. Sisäympäristöstä puhutaan, kun viitataan ei-teollisiin toimintaympäristöihin, joita ovat toimistot, koulut, päiväkodit, muut julkiset rakennukset ja asunnot.

Sisäilmasto tarkoittaa sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Sisäilma tarkoittaa rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa.