Silloin kun ongelman syy ei selviä kiinteistöhuollon käynnillä, ongelmaan liittyy laajempaa tilojen käyttäjien oireilua tai tiloissa on raportoitu aikaisemminkin sisäilmaongelmista, ongelman syytä, laajuutta ja merkitystä lähdetään ratkaisemaan vaiheittain tutkimusten avulla. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa.

Sisäilmaongelman selvittäminen etenee vaiheittain

Ensimmäisessä vaiheessa kerätään taustatiedot ja kohteessa tehdään arviointikäynti. Tarvittavia taustatietoja ovat rakennukseen ja sen kuntoon sekä tiedossa oleviin ongelmiin liittyvät tiedot. Työterveyshuolto täydentää tarvittaessa tietoja tekemällä sisäilmastokyselyn työntekijöiden kokeman haitan ja oireilun selvittämiseksi. Ongelman syy voi selvitä jo ensimmäisessä vaiheessa, jolloin edetään suoraan korjaaviin toimenpiteisiin. Jos tilanteen arvioidaan vaativan lisätutkimuksia tai olosuhteiden ja terveydellisen merkityksen tarkempaa arviota, edetään seuraavaan vaiheeseen.

Toisessa vaiheessa laaditaan suunnitelma tarvittavista tutkimuksista. Tutkimukset kohdistetaan tarpeen mukaan esim. rakenteisiin, LVI-järjestelmiin, epäpuhtauksiin ja sisäilman olosuhteisiin. Lisätietoa tutkimuksista löytyy Ympäristöministeriön julkaisusta Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus.

Jos työterveyshuolto arvioi tilojen terveydellistä merkitystä työntekijöille, tehdään altistumisolosuhteiden arviointi. Altistumisolosuhteiden arviointiin tarvitaan tietoa mm. rakenteiden mikrobivaurioista ja niiden laajuudesta, ilmayhteyksistä ja ilmavuotoreiteistä, painesuhteista, ilmanvaihdon toiminnasta ja rakennuksesta peräisin olevista epäpuhtauksista. Yksittäisillä mittauksilla em. kokonaiskuvaa ei voi muodostaa eikä niillä yksinään voi osoittaa tutkittavan tilan olevan kunnossa. Jos työpaikalle on perustettu sisäilmaryhmä, tutkimustulokset käsitellään sisäilmaryhmässä ja päätetään korjauksista ja muista jatkotoimenpiteistä.

Kolmannessa vaiheessa saadut tulokset siirretään korjaussuunnittelijoiden tietoon ja varmistetaan, että korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan terveysnäkökohdat huomioiden. Lisäksi suunnitellaan korjausten onnistumisen arviointi esim. seuraamalla käyttäjien kokemuksia sisäilmastokyselyllä tai arvioimalla tehtyjä korjauksia. Seuranta mitoitetaan ongelman laajuuden ja vaikeusasteen mukaan.

Sisäilmaongelman selvittämiseksi tarvitaan

  • rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän kunnon kokonaisvaltaista selvittämistä
  • tietoa tilojen käyttäjien kokemuksista ja koetuista oireista
  • muiden ongelmaan vaikuttavien tekijöiden arvioimista kuten huolto ja siivous sekä toimintatavat sisäilmaongelman hoitamisessa
  • moniammatillista yhteistyötä
  • aktiivista ja suunnitelmallista viestintää

Asiantuntijoiden pätevyyden arviointi ja sisäilmaselvitysten tilaaminen

Sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyy usein asiantuntijapalveluiden tilaamista. Tilaajana on yleensä rakennuksen omistajan edustaja tai työnantaja. Asumisterveysasetuksessa on määritelty koulutus- ja pätevyysvaatimukset terveydensuojeluvalvonnassa käytettäville ulkopuolisille asiantuntijoille. Työsuojelulainsäädännön alaisissa kohteissa on hyvä edellyttää vastaavia pätevyyksiä. Selvityksiä voivat tehdä rakennusterveysasiantuntija (RTA) tai vastaavan pätevyyden omaava asiantuntija kuten sisäilma-asiantuntija (SISA) – kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) -työpari.

Toisinaan työpaikan tarvitsema asiantuntija-apu voi rajoittua yksittäiseen aihealueeseen kuten viestintään, jolloin käytetään näihin aihealueisiin pätevöityneitä asiantuntijoita.

Tuotannollisiin lähteisiin liittyviä haittatekijöitä ja niiden hallintaa arvioi pätevöitynyt työhygieenikko.

Koulutukset ja palvelut