tehdastila_verkkoon

Ilmanvaihdolla tilaan tuodaan ja sieltä poistetaan ilmaa. Ilmastointi sisältää ilmanvaihdon lisäksi lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen. Ilmastointijärjestelmä toimii rakennuksen “keuhkoina”, joiden puhdistusvaikutus kohdistuu kaikkiin epäpuhtauksiin. Viihtyisien lämpöolojen luomisessa ilmastointi on teknisistä keinoista tärkein.

Terveelliset ja viihtyisät työtilat edellyttävät hyvää ilmastointia. Ilmastoinnin avulla ylläpidetään hengitysilman hyvää laatua ja hallitaan ilmaan tulevia päästöjä. Päästöt voivat olla esim. työprosesseista tulevia kuumia tai kylmiä kaasuja, höyryjä (myös vesi-), huuruja, pölyjä tai vain kuumaa tai kylmää ilmaa

Ilmastoinnin suunnittelulla pyritään saamaan tavoitellut olosuhteet tilan oleskeluvyöhykkeelle mahdollisimman tehokkaasti.

Ilmanvaihto jaotellaan paikallisilmanvaihtoon ja yleisilmanvaihtoon. Ilman epäpuhtaudet tulee poistaa jo lähteellä ja rajoittaa niiden leviäminen yleiseen työilmaan. Paikallis- ja yleisilmanvaihdolla pyritään aikaansaamaan ilman laadultaan puhtaita työskentelyvyöhykkeitä.

Teollisuustilojen sisäilman laatu lähenee muiden työtilojen ilmanlaatua, varsinkin kevyen teollisuuden tiloissa. EU:n direktiivit korostavat turvallisen ja terveellisen työympäristön merkitystä ja erityisesti haittavaikutusten ennakointia ja työkalujen kehittämistä torjunnan käyttöön. Samantasoinen, hyvä työilman laatu kaikissa työtiloissa on merkittävä haaste työympäristön hallintatekniikoiden kehittämiselle ja toteutukselle.

Teollisuustilan ilmastoinnin toteuttamisen neljä periaatetta

1) Mäntäperiaate, jota käytetään vain erikoistapauksissa eli ns. puhtaissa tiloissa, maalaamoissa ja maanalaisissa tiloissa. Tämä on tehokkain tapa toteuttaa ilmastointi. Siinä tuloilma kulkee tasaisena virtauksena tilan läpi eivätkä epäpuhtaudet leviä ylävirran puolelle.

2) Kerrostumaperiaate, jota voidaan kutsua “köyhän miehen mäntäperiaateeksi”. Tätä käytetään tavallisissa tuotantotiloissa ja paljon lämmönlähteitä sisältävissä tiloissa. Tällä periaatteella rakennetussa ilmastointijärjestelmässä tuloilma tuodaan oleskeluvyöhykkeelle pienellä virtausnopeudella ja tilaan pyritään saamaan mahdollisimman suuri lämpötilan ja pitoisuuden kerrostuma.

3) Vyöhykeperiaatetta käytetään esim. korkeissa tiloissa, jolloin tuloilman jaolla pyritään luomaan tasaiset olosuhteet oleskeluvyöhykkeelle ja samalla saamaan aikaan kerrostumaa ilmastoinnin tehokkuuden parantamiseksi.

4) Sekoitusperiaatetta käytetään tiloissa, joissa päästöt vähäisiä sekä pienissä huoneissa. Tätä periaatetta käytettäessä koko tilaan pyritään saamaan tasaiset olosuhteet tuomalla tuloilmaa pienellä virtausnopeudella oleskelualueella, näin toimitaan usein ns. toimistotyyppisissä tiloissa.

Menetelmissä 1-3 ilmastointilaitteesta tuleva ilma syrjäyttää tilassa ennestään olevan ilman, kun taas menetelmässä 4 tuleva ilma sekoittuu tilassa ennestään olevaan ilmaan. Kun päästöjä on paljon, tarvitaan kohdeilmastointia. Kohdeilmastointi kuluttaa aina energiaa yleisilmastointia vähemmän.

Kohdepoisto

Kohdepoistolla tarkoitetaan kohdeilmanvaihdon vaihetta, jossa ilman epäpuhtaus poistetaan lähteestään tai lähteen välittömästä läheisyydestä.

Tyypillisiä kohdepoistojen tai alipaineistettujen koteloiden ja vetokaappien käyttökohteita ovat
– kuumia kaasuja ja höyryjä kehittävät laitteet
– epäpuhtauksia haihduttavat altaat
– maalaus, liimaus, liuotinpesu
– kemikaalien käsittely
– hitsaustyö
– pölyävä puhdistustyö
– suuritehoiset työstökoneet

Ilmastoinnin käyttö

Ilmastoinnin toimivuus edellyttää laitteiden oikeanlaista käyttöä. Myöskään ilmastointilaitteiden säännöllistä huoltoa ja ilmanvaihdon säätämistä kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi ei saa unohtaa.

Jotta ilmastointi toimisi suunnitellulla tavalla on sitä käytettävä oikein. Yleisin käyttövirhe ilmastoinnissa on huolto- ja säätötoimien laiminlyönti. Työnantajan tehtävä on huolehtia, että työpaikan ilmastoinnin ylläpito on järjestetty.

Ilmastoinnin asetuksia ja niiden soveltuvuutta kulloiseenkin tilanteeseen on seurattava ja tarpeen mukaan muutettava. Vähintään koneellisesti poistettua ilmavirtaa vastaava tuloilmavirta on aina tuotava lämmitettynä työtilaan.  Erilaiset asetukset ilmastoinnille voidaan tarvita esimerkiksi vuodenaikojen vaihtuessa.

Ilmastoinnin tarvetta voidaan vähentää ja samalla säästää tuotantokustannuksia ja energiaa minimoimalla epäpuhtauksien synty esim. tukkimalla vuodot, valitsemalla oikeat työmenetelmät ja niukkapäästöiset koneet. Säästöä syntyy myös poistamalla epäpuhtaudet kohdepoistoilla heti niiden syntyessä.