valaistus

Hyvä työtilan valaistus on riittävä, tasainen ja häikäisemätön. Tällöin valon lähde ei osu suoraan näkökenttään, valaisin ei heijastu kuvaruudusta tai työtason pinnasta eikä katseen kohteen ja katselijan välillä ole heijastavia pintoja.

Näköhavaintoon vaikuttaa työtilan valaistus mutta tämän lisäksi myös tilan koko, värit sekä seinien ja kattopintojen heijastusominaisuudet. Myös katseen kohde ja tehtävän työn vaatimukset vaikuttavat. Näkemiseen vaikuttavat myös katselijan yksilölliset ominaisuudet (kuten ikä, näkökyky, silmälasit ja vireystila).

Valaistuksen tulee olla muunneltavissa työntekijän mukaan. Ikääntyneet työntekijät tarvitsevat huomattavasti enemmän valoa kuin nuoret. Näkötarkkuus on 60-vuotiailla keskimäärin puolet 20-vuotiaan näkötarkkuudesta. 60-vuotias tarvitsee 12-kertaisen valaistusvoimakkuuden saadakseen saman näkövaikutelman kuin 20-vuotias.

Valaistus ja värit vaikuttavat työtehoon

Vaativissa näkötehtävissä on näin saavutettu jopa 8 – 9 % tuottavuuden nousu, kun valaistusvoimakkuutta on lisätty (500 luksista noin 1600 luksiin). Myös virheiden lukumäärä on saatu jopa puolittumaan. Valaistusvoimakkuuden lisäämisellä on suurempi vaikutus iäkkäiden työntekijöiden tuottavuuden parantumiseen kuin nuorten työntekijöiden. Valaistuksen täysremontilla voi myös säästää energiaa.

Tilan pintojen kirkkauserot, valaistusvoimakkuus, väri ja heijastumissuhteet ovatkin tilan hahmotuksen avaintekijöitä. Valolähteen värintoisto-ominaisuudet vaikuttavat valaistuksen kohteen väriin. Valon väri lisää oleellisesti oikean informaation saatavuutta ympäristöstä. Valo ja väri vaikuttavat myös ihmisen mielentilaan ja sitä kautta työtehoon.

Oikealla valon suuntauksella saadaan varjot pois tärkeimmästä katselukohteesta. Toisaalta valon suuntaus ja varjon muodostus ovat tärkeitä tekijöitä katselukohteen muodon tunnistamisessa. Liian suuria varjoja tulee välttää kulkureiteillä tai tiloissa, joissa käsitellään suuria kappaleita.

Tehokas työskentely on mahdollista vain, jos työpisteen ergonomia on kunnossa. Ergonomiaan liittyvien valaistustekijöiden huomioiminen voi lisätä valaistusasennuksen kustannuksia, mutta toisaalta lisätä tuottavuutta parantuneen työtehokkuuden ja vähentyneiden poissaolojen kautta.

Nykytekniikalla yksilöllisten ja säädettävien valaistustilanteiden järjestäminen on hyvinkin mahdollista, eikä se välttämättä aiheuta kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia uusia valaisimia hankittaessa. Lisäkustannukset on mahdollista kuolettaa nopeasti yleensä paremman energiatehokkuuden ja älykkään valaistusohjauksen avulla. Elinkaariajattelun kautta sijoitus monipuolisempaan valaistusjärjestelmään maksaa itsensä takaisin.

Standardi SFS-EN 12464-1 (Sisävalaistusstandardi) määrittelee sisätyötilojen valaistusvaatimukset lähtien näkömukavuuden ja näkötehon tarpeista. Standardissaannetaan valaistusvoimakkuussuositukset eri sisätiloille, tehtäville tai toiminnoille. Standardissa on myös lukuisia yleisohjeita hyvän valaistuksen saavuttamiseksi.

Asiantuntijapalvelumme