tyoturvallisuuden-organisointi

Työturvallisuuden johtamisen ajattelutapa perustuu työturvallisuuslakiin. Siihen sisältyy jokapäiväisiin toimintoihin yhdistettyä suunnittelua, toimintaa, seurantaa ja jatkuvaa kehittämistä sekä suunnitelmallista, tavoitteellista ja ennakoivaa ihmisten, menetelmien ja toimintatapojen johtamista.

Johtaminen

  • luo edellytykset organisaation toiminnalle
  • ohjaa toimintaa organisaation arvojen ja perustehtävän mukaisesti
  • sopeuttaa toimintaa reagoimalla ympäristön haasteisiin ja muutoksiin.

Työturvallisuuden johtaminen

  • luo ja ylläpitää terveellisen ja turvallisen työn edellytyksiä organisaatiossa.

Työturvallisuusperiaatteet ja päämäärät (= politiikka)

  • kuvaavat organisaation tahtotilan ja tavoitteet turvallisuuden ja terveyden suhteen.

Turvallisuuskulttuuri, turvallisuusilmapiiri

  • muodostuu ihmisten käyttäytymisestä ja asenteista ja organisaation toimintatavoista
  • edistää sitoutumista yhteiseen tahtotilaan.

Organisointi ja vastuut työpaikoilla

Työnantajan tulee määritellä työturvallisuuden hallintaa koskevat tehtävät, toimivallat ja vastuut organisaatiossa. Työturvallisuuden lähtökohta on selkeä ja looginen organisaatio, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja vastuualueensa. Organisoinnin menettelytapoja ovat esimerkiksi kirjalliset tehtävänkuvat ja organisaatiokaaviot.

Työnantaja jakaa työturvallisuuslakiin perustuvaa vastuutaan organisaatiossa käytännössä joko

  • henkilön aseman perusteella (esimiehen asemavastuu linjaorganisaatiossa) tai
  • tehtävien perusteella (tulityöluvan myöntäjä, suunnittelija, prosessinhoitaja, työsuojelun asiantuntija tms.).

 

Turvallisuus ja tuottavuus

Tuottavuuden yksi tärkeä tekijä on turvallinen työympäristö. Tapaturmista ja sairauspoissaoloista aiheutuneet häiriöt heikentävät omalta osaltaan yrityksen tuottavuutta. Yrityksen taloudellisten tavoitteiden ja työolosuhteita koskevien tavoitteiden tulee täydentää ja tukea toisiaan.

Toimivan työterveyshuollon ja työturvallisuustoiminnan avulla saadaan turhat kustannukset poistettua ja samanaikaisesti voidaan kasvattaa tuottavuutta. Ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokkainta. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin panostuksilla – tästä hyvänä esimerkkinä panostaminen esim. siisteyteen ja järjestykseen.

Työympäristön kohentaminen ja turvallisuuden parantaminen lisäävät työntekijöiden viihtyvyyttä ja tuovat säästöjä, kun työtapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset vähenevät. Henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien paraneminen lisää tuottavuutta ja luo työpaikalle innovatiivisen ilmapiirin. Henkilöstön monitaitoisuus ja koulutus lisäävät tuottavuutta. Työhyvinvointi kokonaisuudessaan pienentää eläkekustannuksia.

Kohentuneen turvallisuuden seurauksena tapahtuva sairauspoissaolojen väheneminen ja työviihtyvyyden paraneminen voivat vaikuttaa myönteisesti myös ylitöiden määrään, henkilöstön vaihtuvuuteen ja alihankintana tehdyn työn määrään. Näin syntyvät kustannussäästöt voivat olla jopa moninkertaiset välittömiin sairauspoissaolosäästöihin verrattuna.