19.3.2019

Arjen unirytmi oli sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa vain kolmasosalla vastaajista. Noin puolet vastaajista toivoi arkirytmin myöhäistämistä.

Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallisen mukaan yllättävintä tuloksissa oli se, miten johdonmukaisesti unirytmin sopivuus oli yhteydessä vastaajien psyykkiseen hyvinvointiin.

– Mitä voimakkaammin arjen unirytmi oli ihmiselle epäsopiva suhteessa hänen luonnolliseen unirytmiinsä, sitä suurempi riski oli väsymykseen, mielialan laskuun, tyytymättömyyteen elämään yleensä ja heikentyneeseen unenlaatuun.

Tämä koski iltavirkkujen lisäksi myös niitä, joilla oma unirytmi oli aikaisempi arkiseen unirytmiin verrattuna ja niitä, joilla ei ollut säännöllistä unirytmiä lainkaan.

Sallinen arvelee, että yksi syy psyykkisiin oireisiin on unirytmin epäsopivuudesta johtuva univaje.

Aamuvirkuille arjen unirytmi sopii paremmin

Kyselyyn vastanneista vain kolmasosalla arjen unirytmi oli erittäin hyvin sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa. Noin joka toisella oli tarvetta myöhästyttää arkirytmiä.

– Aamuvirkut kokivat arjen unirytmin itselleen sopivaksi kaksi kertaa todennäköisemmin kuin iltavirkut, ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kertoo.

Liian aikainen rytmi rassaa työssäkävijöitä – joustava työaika auttaa

Liian aikaiseksi koettu rytmi on kyselyn perusteella erityisesti iltavirkkujen ongelma. Siitä kärsivät myös etenkin työssäkäyvät sekä opiskelijat. Unirytmin ongelmat vaivaavat enemmän myös, jos työajoissa ei juurikaan ole joustovaraa.

– Joustava työaika kaksinkertaistaa sopivan unirytmin osuuden verrattuna heihin, joiden työaika ei juurikaan jousta, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta valottaa kyselyn tuloksia.

– Tulokset antavat myös perusteita miettiä, miten useampi ihminen voisi noudattaa paremmin omaa luonnolliseksi kokemaansa unirytmiä, Puttonen pohtii.

Tutkijat muistuttavat, ettei vastuu ole vain yksilön. Muutoksia on tehtävä myös työelämän ja yhteiskunnan tasolla.

– Yksi keskeinen keino tulosten perusteella on työaikojen joustavuuden vahvistaminen, Sallinen toteaa.

Myös epäsäännölliset työajat tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun.

– Esimerkiksi eduskunnassa juuri läpi mennyt uusi työaikalaki lisää epäsäännöllisiä työaikoja ja yötyötä jossain määrin, Sallinen ja Puttonen pohtivat.

Lue lisää Ylen uutisesta