17.9.2020

Tiedote 32/2020

Yli puolet (52 %) koronakeväänä aiempaa enemmän etätöitä tehneistä koki itsenäisen työhön liittyvien päätösten tekemisen lisääntyneen kevään aikana. Lähes yhtä moni (46 %) koki oppineensa kevään aikana uusia, entistä parempia työtapoja.

– Etätyö näyttää tuoneen työhön uusia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia edistäviä voimavaroja, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Toisaalta jopa kolmannes (34 %) etätöihin siirtyneistä koki työtovereilta ja neljännes (24 %) esimieheltä saadun tuen vähentyneen. Kun etätöihin siirtyneiden krooninen työväsymys yleisesti laski, samaa myönteistä kehitystä ei näkynyt heillä, jotka kokivat työtovereilta saadun tuen heikentyneen.

– Vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki näkyi myös vähäisempinä yhteisöllisyyden ja reilun kohtelun kokemuksina, mitkä ovat omiaan heikentämään työhyvinvointia, erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa.

Tutkimuksessa havaittu kroonisen työväsymyksen vähentyminen ja kolikon kääntöpuolena työssä tylsistymisen kasvu ovat voineet molemmat johtua työn kuormittavien tekijöiden vähentymisestä.

– Monella etätöihin siirtyneellä työnkuva on saattanut kapeutua ja näin lisätä työssä tylsistymistä. Olisi tärkeää huolehtia siitä, että työ tarjoaa riittävästi mielekkäitä haasteita, kuten mahdollisuuksia onnistua, oppia ja nähdä oman työn myönteiset tulokset, Hakanen huomauttaa.

Kotona asuvat lapset auttoivat etätyötä tehneiden työhyvinvointia

Niillä etätyöntekijöillä, joilla oli kotona asuvia lapsia, työn imu koheni muita enemmän ja työssä tylsistyminen puolestaan kasvoi muita vähemmän vuodenvaihteen ja kesän 2020 välillä. Lähikontaktityötä tehneillä se, asuiko kotona lapsia vai ei, ei ollut yhteydessä työhyvinvoinnin muutoksiin.

– Lapsiperheelliset etätyöntekijät näyttävät ainakin palautuneen verrattain hyvin mahdollisesta kuormittavasta keväästä, jolloin monissa perheissä piti löytää keinoja yhdistää työn tekeminen ja lasten hoiva tai opettaminen kotona, Kaltiainen kertoo.

Toisaalta joka kolmas perheellisistä etätyöntekijöistä koki henkilökohtaisen tai perhe-elämän häirinneen työtä toistuvasti.

– Muun elämän kielteisen läikkymisen työhön ja toisin päin tiedetään heikentävän työhyvinvointia erityisesti heillä, jotka kaipaavat mahdollisimman selkeää muun ja työelämän erottamista toistaan, Hakanen sanoo.

Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäinen kyselyn vuoden vaihteessa 2019-2020 osana toista tutkimushanketta (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä) ja seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020. Kyselyihin vastasi 1077 suomalaista.

Tutkimuksen tuloksia  julkaistaan hankkeen verkkosivuilla https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/

#koronavirus #mitenSuomivoi #työhyvinvointi #työkykyinenSuomi

Lisätiedot:

tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi

erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen[at]ttl.fi

johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner[at]ttl.fi

Tutustu myös:

Työelämän onnistumistarinoita koronakeväältä – jaa kokemuksesi

Tiedote 12.8.2020: Koronakevään aikana suomalaisten työhyvinvointi jopa parani