1.6.2018

Työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa esimiehen osallistuminen kuntoutusyhteistyöhön edistää työssä jatkamista. Tärkeää on, että esimies mahdollistaa työn muokkaamisen työntekijän työkykyä vastaavaksi.

– Ihannetapauksessa yhteistyötä tekevät kuntoutuksessa oleva työntekijä, hänen esimiehensä tai joku muu työnantajan edustaja, työterveyshuollon edustaja sekä kuntoutuksen palveluntuottaja, sanoo vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Työttömien kuntoutuksessa yhteistyöhön toivotaan mukaan TE-toimistojen asiantuntijoita, työ- ja koulutuspaikkojen edustajia ja aikuissosiaalityön ammattilaisia.

Juvonen-Posti tarkasteli väitöstutkimuksessaan sekä työntekijöiden että pitkäaikaistyöttömien ammatillista kuntoutusta: mitkä asiat vaikuttivat sen onnistumiseen eli työurien pitenemiseen? Lisäksi hän tutki kuntoutujan ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja sitä, missä määrin kuntoutujat pystyivät itse vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.

Kuntoutujan aktiivisuutta kannattaa tukea

Samanlaiset asiat edistivät ja estivät sekä työssäkäyvien että työttömien kuntoutumista. Esteenä voi olla esimerkiksi kuntoutujan hankala elämäntilanne.

Tavallisia esteitä ovat myös työelämän erilaiset muutokset, kuten organisaatiomuutokset ja irtisanomiset, sekä koordinoivassa roolissa olevan HR-ammattilaisen tai lähiesimiehen vaihtuminen kuntoutuksen aikana.

– Työkyvyn tukiprosessissa työpaikalla ja työterveyshuollossa tulisi opetella kapulan vaihtamista näissä muutostilanteissa, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Väitöstutkimus vahvistaa aiempaa tutkimustietoa: kun kuntoutuksen tavoitteet asetetaan yhdessä kuntoutujan kanssa ja hän saa olla mukana päätöksenteossa, myös kuntoutuksen työhön kytkeytyvät tulokset saavutetaan paremmin. Kuntoutujan omaa aktiivisuutta kannattaa siis tukea.

Kuntoutus pitää käynnistää varhain

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää valmisteilla olevissa maakunta-, sote-, kasvupalvelu- ja kuntoutusuudistuksissa.

– Mielestäni näissä uudistuksissa tulisi asettaa tavoitteeksi se, että työllistymisen tuki ja kuntoutus käynnistetään varhain, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

– Työterveyshuollolla on vahva rooli kuntoutuksen käynnistämisessä, koordinoinnissa ja seurannassa. Se pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon maakunnallisessa valmistelussa.

Väitöstyössä käytettiin ammatillisen kuntoutuksen kahden kehittämishankkeen arviointitutkimusaineistoa. Aineistot oli koottu kyselyiden, yksilö- ja ryhmähaastatteluiden, dokumenttien ja rekisteriseurannan avulla.

 

Pirjo Juvonen-Postin väitöstutkimus Work-related rehabilitation for strengthening working careers – a multiperspective and mixed methods study of its mechanisms (Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien tukemisessa – moninäkökulmainen ja monimenetelmäinen tutkimus kontekstuaalisista mekanismeista) tarkastetaan Oulun yliopistossa 8.6.2018.

Lisää tietoa:

Oulun yliopiston väitöstiedote: Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien tukemisessa – tutkimus niistä toimintaympäristön mekanismeista, joilla vaikutukset syntyvät