3.10.2018

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa selvitti väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Seuranta kesti viisi vuotta.

Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille. Yhteensä 48 prosenttia oli jossain vaiheessa seurantaa työssä, mutta seurannan päättyessä työssä oli vain 22 prosenttia.

Puolet niistä nuorista aikuisista, jotka eivät olleet opiskelijoita, oli osallistunut työelämään ohjaaviin interventioihin tai heille oli tehty suunnitelma interventiosta. 40 prosenttia oli osallistunut psykoterapiaan tai heillä oli psykoterapiasuunnitelma.

Psykoterapia ja työhön ohjaava kuntoutus tehoavat

Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta. Seurannan lopussa työssä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma sekä psykoterapiasta että työhön paluuta tukevasta toiminnasta.

– Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömien nuorten pääsyä työelämään tulisi tukea sekä psykoterapialla että työhön ohjaavalla kuntoutuksella. Mahdollisuuksia työpaikoilla tapahtuvaan kuntoutukseen pitäisi lisätä myös niille nuorille aikuisille, joilla ei ole työsuhdetta, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Tutkimusjoukossa erottui kolme alaryhmää

Yleisimmät sairaudet nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla ovat masennushäiriöt ja psykoottiset häiriöt sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö.

– Tutkimusjoukossa erottui kolme alaryhmää. Ensimmäistä luonnehtivat masennusdiagnoosi sekä kuormittavat tapahtumat lapsuuden ja nuoruuden aikana, toista taas useat samanaikaiset mielenterveysdiagnoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kolmanteen ryhmään kuuluvilla oli psykoosidiagnoosi, Pauliina Mattila-Holappa kertoo.

Pauliina Mattila-Holapan väitöstutkimus käsitteli mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella olevien nuorten aikuisten taustaa, kliinistä kuvaa, hoitoa ja kuntoutusta sekä työhön paluun ennustetta. Tutkimusjoukko koostui 18–34-vuotiaista henkilöistä, joilla oli vuonna 2008 alkanut työeläkelaitoksen myöntämä määräaikainen työkyvyttömyyseläke mielenterveyden häiriön (F10–F69 ja F80–F99) perusteella (n = 1163). Seuranta kesti viisi vuotta. Tutkimuksen rahoittivat Kela ja Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan viimeistelyä.

 

Mattila-Holappa väittelee tohtoriksi 5.10.2018 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

 

Lisää tietoa:

Kelan tiedote Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren työkyvyn – vain joka viides palaa pysyvästi työmarkkinoille

Julkaisu: Mattila-Holappa P. Mental health and labour market participation among young adults. Helsinki: Kela, Studies in social security and health 152, 2018. ISBN 978-952-284-044- (nid.), ISBN 978-952-284-045-5 (pdf).