23.1.2019

Tutkimuksessa kehitettiin tietomalli työkykytietojen kirjaamiseksi terveydenhuollon potilaskertomukseen. Siinä on ammattilaisille suosituksia, miten työkykyyn liittyviä potilastietoja voidaan kirjata niin, että ne ovat hyödynnettävissä siellä, missä potilastakin hoidetaan. Tietomalli perustuu kansallisiin potilastiedon rakenteisen kirjaamisen ohjeistuksiin ja terveydenhuollossa käytettäviin luokituksiin. Väitöskirja sisältää myös käytännön esimerkkejä työkykyyn liittyvien tietojen rakenteisesta kirjaamisesta potilaskertomukseen.

Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää havaita merkit työkyvyn heikkenemisestä mahdollisimman varhain. Tällöin myös tarvittavat tukitoimenpiteet voidaan käynnistää oikea-aikaisesti. Työkyvyn arviointi on haastavaa ja siksi ammattilaisilla tulee olla riittävästi tietoa potilaan työstä ja työssä selviytymisestä. Potilaan hoidossa työkykyyn liittyvällä tiedolla ja sen vaihdolla ammattilaisten kesken on sekä inhimillistä että yhteiskunnallista merkitystä, sillä hyvä työkyky tarkoittaa yleensä hyvää toimintakykyä myös työelämän jälkeen. Potilastyössä tieto työkyvystä on tärkeää, kun suunnitellaan hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta tai työhön paluuta. Tällä hetkellä tämä tieto ei kuitenkaan ole systemaattisesti ammattilaisten käytettävissä.

Potilastietoja vaihdetaan ammattilaisten välillä kansallisen Potilastiedon arkiston avulla. Jotta Potilastiedon arkiston käyttö on sujuvaa, on tiedot kirjattava rakenteisesti. Potilastiedon arkiston käytön myötä kirjaaminen potilaskertomukseen on muuttunut tiedon tallentamisesta enemmän kohti tiedon jakamista. Potilaan kannalta tärkeintä on, että hoidossa tarvittava tieto löytyy. Ammattilaisen näkökulmasta olennaista on, että tieto löytyy nopeasti, ajantasaisesti ja mielellään yhdestä paikasta.

Nissinen tutki väitöstyössään, mitä työkykyyn liittyvää tietoa tulee vaihtaa potilaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten kesken, miten niitä kirjataan ja voidaan hyödyntää potilastietojärjestelmissä sekä millainen on valtakunnallisen Potilastiedon arkiston käyttö potilastyössä. Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joiden aineisto kerättiin vuosien 2015–2017 aikana kyselyillä ja haastatteluilla työterveyslääkäreille, työterveyshoitajille, työfysioterapeuteille ja työterveyspsykologeille.

Työkykytietoa kirjataan runsaasti, pääosin vapaamuotoisesti

Tutkimus osoitti, että työterveyshuollon potilastietojärjestelmiin kirjataan runsaasti työkykytietoa, jonka kirjaamistapa on pääosin vapaamuotoista. Työkykytietoja ei saada potilastietojärjestelmistä helposti käyttöön, eikä tietoja löydy riittävästi myöskään Potilastiedon arkistosta. Tulosten mukaan työkykytietojen avulla voidaan tehostaa potilaan hoitoa, mutta niiden kirjaamista kansallisen ohjeistuksen mukaisesti tulee lisätä.

Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa terveydenhuollon tietohallinnon ja työterveyshuollon alueille. Tieteellisen merkityksen lisäksi tutkimuksella on suuri käytännön merkitys. Tuloksia voidaan hyödyntää ammattilaisten kirjaamiskäytäntöjen ja potilastietojärjestelmien kirjaamisalustojen kehittämisessä. Rakenteinen ja yhtenäinen potilastieto mahdollistaa myös tarvittaessa tietojen toisiokäytön kansallisessa sote-tietojen analysoinnissa ja vertailussa.

Väitöstutkimusta voidaan pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavanlaisia tutkimuksia työterveyshuollon potilastietojen kirjaamisen ja tietojen vaihdon näkökulmasta on julkaistu kansainvälisessä tiedekirjallisuudessa vähän. Jatkossa on kuitenkin tarvetta selvittää kehitetyn tietomallin toimivuutta työterveyshuollossa ja soveltuvuutta muuhun terveydenhuoltoon sekä jatkaa tutkimusta potilastietojen rakenteisesta kirjaamisesta työterveyshuollossa.

Terveystieteiden maisteri Sari Nissisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alaan kuuluva väitöskirja Työkykytieto käyttöön. Työkykytietojen kansallisesti yhtenäinen tietomalli terveydenhuollon potilaskertomuksessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 1.2.2019. Vastaväittäjänä toimii professori Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa http://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15870?encoding=UTF-8

Väitöksestä tiedotti Itä-Suomen yliopisto.