23.5.2019

Terveystieteiden maisteri Johanna Koroma väittelee perjantaina 7.6.2019 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa salissa AS1, Maarintie 8, Espoo. Väitöskirjassa “Coping with Collaboration Hindrances in Mobile and Virtual Work” tutkittiin kansainvälisten organisaatioiden mobiilia ja virtuaalista työtä tekevien työntekijöiden yhteistyöhön liittyviä esteitä, käytettyjä stressinhallintastrategioita sekä niiden vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa ja työssä suoriutumiseensa. Vastaväittäjänä toimii professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Matti Vartiainen Aalto-yliopistosta.

Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö on usein samaan aikaan sekä innostavaa että haasteellista

Onnistuneen yhteistyön merkitys korostuu silloin, kun kansainvälisessä ja maantieteellisesti hajautuneessa ryhmässä halutaan saavuttaa yhteiset tavoitteet ja saada aikaan innovatiivisia tuloksia. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteistyön vaativuus lisääntyi teknologian ja yhteisen yrityskielen (yleensä englannin) käytön, eri paikoissa työskentelyn sekä yhteiskumppaneiden välisten pientenkin aikaerojen vuoksi.

Stressinhallintastrategioilla sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia

Työntekijät kehittivät itsenäisesti erilaisia stressinhallintastrategioita ratkaistakseen kuormittavat tilanteet. He joustivat työssään, aikatauluttivat työpäiviään uudelleen, sopeuttivat työtään yhteistyön tarpeisiin ja vastasivat saamiinsa viesteihin samalla, kun osallistuivat palavereihin.

– Kiinnostava tulos on, että näiden yksilöllisten keinojen lisäksi työntekijät kehittivät myös yhteisiä stressinhallintakeinoja. Työntekijät esimerkiksi loivat yhdessä olosuhteet, joissa puutteellisenkin kielitaidon omaava työntekijä saattoi käyttää yrityksen yhteistä kieltä turvallisessa ilmapiirissä, Koroma kertoo.

– Eri aikavyöhykkeillä tehtävää työtä tukee yhteinen ajattelutapa, jossa yrityksen kansainvälistä roolia ja toimintaa korostetaan, Koroma toteaa.

Stressinhallintastrategioiden käyttö auttoi työntekijöitä ratkaisemaan vaativia tilanteita. Näillä keinoilla oli kuitenkin myös negatiivisia seurauksia, jotka vaikuttivat työntekijöiden hyvinvointiin sekä työssä suoriutumiseen, muun muassa heidän innovatiivisuuteensa. Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että työntekijät joustivat vapaa-ajallaan, voidakseen ratkaista yhteistyöhön liittyviä haasteita.

– On positiivista, että väitöskirjan esiin tuomiin yhteistyön esteisiin ja niiden seurauksiin voidaan vaikuttaa johtamisella ja luomalla yhteisiä toimintatapoja, Koroma painottaa.