1.10.2020

Tiedote 33/2020

Tutkimuksessa selvitettiin Työterveyslaitoksen kehittämän Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksen vaikuttavuutta. Valmennuksen tavoitteena on edistää työhyvinvointia lisäämällä työn tuunaamista.

Työn tuunaaminen tarkoittaa työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan – työn voimavaroja ja vaatimuksia – ja siten edistää työhyvinvointiaan, työn imua.

– Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että työpäivään sisältyvät tilanteet ja työtehtävät vaikuttavat työn imuun. Työn tuunaamisessa keskitytäänkin muokkaamaan nimenomaan työpäivän sisältöä, kertoo erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

Seppälän johtama tutkimushanke on tiettävästi ensimmäinen, jossa selvitetään, voidaanko verkkokoulutuksella edistää työn tuunaamista ja sen myötä työn imua.

Työntekijät tuunasivat erityisesti työn sosiaalisia voimavaroja ja vähensivät liiallisia vaatimuksia

Tutkimus tehtiin Petäjäveden kunnassa. Sen henkilöstölle tarjottiin vuoden 2019 aikana mahdollisuus osallistua Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennukseen. Kunnan kaikkiaan 268 työntekijästä valmennuksen suoritti 112 koeryhmään ja 56 kontrolliryhmään kuulunutta työntekijää.

– Tutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Yleensä tämänkaltaiset työpajat ovat keskittyneet yksittäiseen työpaikkaan tai tiettyyn ammattiryhmään. Aiemmin ei tiettävästi ole tuunattu työtä kokonaisen kunnan tasolla, Piia Seppälä kertoo.

– Alustavien tulosten mukaan verkkovalmennus toimi niin kuin sen teoreettisten oletusten mukaan pitikin toimia. Koeryhmässä työn tuunaaminen lisääntyi lähtötasoon ja kontrolliryhmään verrattuna. Koeryhmäläiset myös kokivat työn imua useammin kuin ennen valmennusta, Piia Seppälä sanoo. Seuraavaksi selvitämme säilyvätkö vaikutukset vielä seuranta-ajan jälkeenkin.

Petäjäveden työntekijät tuunasivat varsinkin työnsä sosiaalisia voimavaroja. Se tarkoitti esimerkiksi tiimityön lisäämistä, palautteen antamista ja pyytämistä, asiakkaiden huomioimista yksilöinä ja lounastamista välillä erilaisissa pöytäseurueissa.

Työn tuunaamisen osa-alueista korostui myös työn haitallisten vaatimusten eli estevaatimusten vähentäminen: työtä opittiin esimerkiksi rajaamaan, priorisoimaan tai tauottamaan aiempaa paremmin.

Verkkovalmennuksen psykofysiologisia vaikutuksia selvitetään vielä

Yhtenä tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää verkkovalmennuksen mahdollisia psykofysiologisia hyötyjä työntekijän sydämen terveyteen. Sydämen toiminnan parasympaattista säätelyä (eli ”lepohermoston” toimintaa) tutkittiin mittaamalla sykevaihtelua.

Koeryhmällä sydämen toiminnan unenaikainen parasympaattinen säätely pysyi valmennuksen aikana ennallaan, mutta kontrolliryhmällä se meni huonompaan suuntaan.

– Toistaiseksi emme ole löytäneet tähän selvää fysiologista syytä kuten muutoksia painoindeksissä, nautintoaineiden tai lääkityksen käytössä tai tiettyjä perussairauksia. Tutkimus on vielä kesken ja palaamme asiaan, kun olemme analysoineet seuranta-aineiston. Näyttäisi kuitenkin siltä, että verkkovalmennus on puskuroinut jotain haitallisia vaikutuksia kehon palautumiselle ja elpymiselle unenaikana, Piia Seppälä sanoo.

Tutkimushanke päättyy kesällä 2021.

Petäjäveden kunta halusi parantaa työhyvinvointia ja johtamista

Erikoistutkija Piia Seppälän mielestä kuntasektorilla on tarvetta työn tuunaamiselle. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että kuntatyöntekijöiden työn kuormittavat vaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet ja työn voimavarat heikentyneet.

Petäjäveden kunta lähti mukaan tutkimukseen, koska kunnassa haluttiin parantaa työhyvinvointia ja johtamista.

– Tämä on ollut meille hieno mahdollisuus. Olen iloinen, että niin moni työntekijöistämme halusi osallistua tutkimukseen. Tuunausvalmennus on hyvä, uudenlainen työkalu. Johdolta se edellyttää kiinnostusta, ajan panostamista ja avointa keskustelua työntekijöiden kanssa, sanoo Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

– Työn tuunaamisen verkkovalmennus näyttäisi olevan ajasta ja paikasta riippumaton, työntekijän yksilölliset tarpeet huomioiva ja nykyaikainen mahdollisuus edistää aitoa työhyvinvointia, työn imua, Seppälä sanoo.

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä -tutkimuksessa selvitetään, voidaanko työntekijöiden työn tuunaamista edistää verkkovalmennuksella. Lisäksi selvitetään, voidaanko verkkovalmennuksen avulla lisätä työn imua ja sen myötä sydämen toiminnan parasympaattista säätelyä (suurempi sykevaihtelu).

Aineisto koostuu Petäjäveden kunnan työntekijöistä (n = 268). Työn tuunaamista ja työn imua mitattiin tutkimuskyselyllä ja sydämen toiminnan parasympaattista säätelyä tutkittiin sykevaihtelua mittaamalla.

Analyyseissa verrataan koe- ja kontrolliryhmän tulosten eroja. Kontrolliryhmä osallistui verkkovalmennukseen tutkimuksen seuranta-ajan päätyttyä.

Tutkimuksen rahoittavat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Tutkimushankkeen työryhmään kuuluvat Piia Seppälä, Jari Hakanen, Maria Hirvonen, Nina Lapveteläinen, Anne Punakallio, Telma Rivinoja, Riitta Velin ja Jussi Virkkala

Lisätiedot:

Tutkimushankkeesta: erikoistutkija Piia Seppälä, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4216, sposti piia.seppala@ttl.fi

Työn tuunaamisen verkkovalmennuksesta: asiantuntija Telma Rivinoja, Työterveyslaitos, puh. 050 338 6308, sposti telma.rivinoja@ttl.fi

Petäjäveden kunnan osallistumisesta: kunnanjohtaja Eero Vainio, puh. 041 449 3002