Veden käsittelyyn liittyviä biologisia vaaroja

  • Bakteereita (kampylobakteerit, kolerabakteerit, kolibakteerit, klostridit, legionellat, listeriat, salmonellat, shigellat, yersiniat, syanobakteerit eli ns. sinilevät ja aktinobakteerit eli ns. sädesienet)
  • Homesieniä (Aspergillus fumigatus) ja hiivoja
  • Loisia eli parasiitteja (ameebat, giardiat, madot)
  • Viruksia (noro-, rota-, polio-, hepatiittivirukset)

Tautiepidemioiden esiintyminen väestössä lisää myös jätevesityöntekijöiden riskiä sairastua. Yksityiskohtaisia tietoja mikrobien esiintymisestä väestössä ja niiltä suojautumisohjeita löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Infektiotaudit-verkkosivulta. Sieltä saa tietoa myös harvinaisista taudinaiheuttajista (esim. Ebola-virus). Rokotuksista löytyy lisätietoa tämän oppaan Työterveyshuolto-sivulta.

vesihuolto_tartuntavaara

Ebola-virus

Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti Ebolaan sairastuneen henkilön eritteitä ei tarvitse esikäsitellä eli dekontaminoida ennen viemäristöön laskemista. Ebola-virus tuhoutuu itsekseen 5-10 minuutin aikana ihmisestä ympäristöön joutuessaan. Siksi Ebola ei ole erityinen terveysriski viemäriveden tai jätevesilietteiden parissa työskenteleville työntekijöille. Normaali henkilösuojainten käyttö ja hyvä hygienia ovat riittävät toimenpiteet.

Lainsäädäntö

Ammattitautiasetuksessa (1347/1988) on lueteltu ammattitauteja aiheuttavia työssä esiintyviä biologisia tekijöitä.

Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) on määrätty biologisille tekijöille altistuvien työntekijöiden terveystarkastuksista. Tehokkaita rokotteita on mahdollisuuksien mukaan annettava niille työntekijöille, jotka eivät ennestään ole immuuneja biologiselle tekijälle, jolle he voivat altistua.

Työturvallisuuslain 738/2002 40 § edellyttää, että työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumista, on työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto määritettävä, jotta voitaisiin arvioida työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Työturvallisuuslain nojalla on annettu valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993). Se vastaa Euroopan unionin neuvoston direktiiviä 90/679/ETY. Direktiivissä biologiset tekijät on jaettu neljään luokkaan vaarallisuutensa mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010) löytyy suomen- ja ruotsinkielisenä.

Lisää aiheesta

Infektiotaudit (THL)