viesti-paattajalle

2016

Työajat voidaan suunnitella terveyttä ja tuottavuutta tukeviksi

Hyvillä työajoilla voidaan lisätä työn mielekkyyttä ja tuottavuutta. Työajat vaikuttavat myös työntekijöiden terveyteen, työturvallisuuteen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Työajan ja työvuorojen pituutta muuttamalla sekä työaikaan liittyvillä erilaisilla joustoilla voidaan säädellä työn kuormittavuutta. Kuormituksen keventäminen parantaa esimerkiksi osatyökykyisten ja ikääntyneiden mahdollisuuksia olla mukana työelämässä. Lue lisää

Työpaikan perhemyönteiset käytännöt tukevat työkykyä

Kun työntekijällä on huolehdittavanaan pienet lapset tai ikääntyvät vanhemmat, joudutaan työpaikalla miettimään ratkaisuja työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarve koskee kuitenkin kaikkia työntekijöitä koko työuran ajan. Työnantajan kannalta kysymys on työkyvyn ylläpitämisestä: on myös työnantajan etu, että työntekijän voimat riittävät perheestä huolehtimiseen työnteon kärsimättä.

Työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevia keinoja on jo nyt paljon käytettävissä, mutta niiden käyttöönottoon työpaikkoja on syytä vielä patistella. Työelämän vaikuttajilla on tässä tehtävää, kun myös perheelliset halutaan pitää mukana työelämässä. Lue lisää

2015

Työkyky ylläpidetään yhteisvoimin

Ihminen on kokonaisuus, siksi terveyden ja työkyvyn kannalta on otettava huomioon monta toisiinsa vaikuttavaa tekijää niin töissä kuin kotona. Pelkästään särkyneen polven hoitaminen ei palauta työkykyä, usein tarvitaan muutoksia työtehtäviin tai työolosuhteisiin. Tilanne mutkistuu, jos työntekijällä on huollettavanaan sairaat omaiset tai hänen mielenterveytensä horjuu.

Työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan eri alojen osaamista, ja se onnistuu parhaiten, kun apua ja tukea tarjoavat tekevät keskenään yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutustoimijoiden kesken.

Sote-uudistuksen yhteydessä on tilaisuus terävöittää työterveyshuollon ydintehtävää työkyvyn tukemisessa ja sen koordinoinnissa työkyvyn tukea tarvitsevalle.

2014

Hyvinvoiva henkilöstö on tuloksellisuuden perusta

Organisaation toiminnan tuloksellisuutta tukevaa työhyvinvointia kutsutaan strategiseksi hyvinvoinniksi. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen on johtoryhmän tehtävä, koska se on olennainen osa liiketoiminnan johtamista.

Työuran hallinta kansalaistaidoksi

Oppilaitoksissa ja työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijöiden valmiuksien ja mahdollisuuksien parantamiseen työuran siirtymävaiheissa. Hyvä työuran hallinta on kansalaisten yleistaito, ja sitä voidaan tehokkaasti kehittää esimerkiksi ryhmävalmennuksessa.

Johtaja: Ota henkilöstö ja käyttäjät kumppaneiksi uudistamaan julkisia palveluja

Jotta julkinen palvelusektori voi jatkossakin tuottaa laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja, tarvitaan palvelumuutoksia laaja-alaisesti lapsista vanhuksiin sekä kulttuurista terveyteen. Muutoksilla on kiire, koska verorahat vähenevät. Muutosten toteuttamiseksi tarvitaan johtamista, jolla
edistetään uusien ideoiden syntymistä ja saadaan sekä henkilöstö että palvelun käyttäjät kumppaneiksi mukaan kehittämään julkisia palveluita.

Henkilöstö on organisaation paras sijoitus

Yritystoiminta edellyttää jatkuvaa tuottavuudesta huolehtimista. Tuottavuutta ei kuitenkaan pystytä enää parantamaan juoksunopeutta lisäämällä, jatkuvilla leikkauksilla tai työvoiman hinnalla kilpailemalla. Tilalle on saatava toimintaa, jossa tuottavuutta kehitetään koko henkilöstön hyvinvointia parantamalla.

Nuorten työmarkkinoilta syrjäytyminen on estettävä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten motivaatiota, yhteenkuuluvuutta ja taitoa hallita elämäänsä sekä opinto- ja työuraansa on vahvistettava. Heidän koulutustaan on tuotava lähemmäs työelämää esimerkiksi kehittämällä oppisopimusjärjestelmää sekä uudistamalla työpajatoimintaa. Lisäksi on edistettävä työnantajien valmiuksia työllistää myös osatyökykyisiä nuoria.

Työntekijälähtöisillä joustoilla hyvinvointia työhön

Työaikajärjestelyt ja työn tekeminen muualla kuin varsinaisella työpaikalla ovat lisääntyneet. Onnistuneella joustojen toteutuksella pystytään edistämään työhyvinvointia ja työssä jatkamista. Toimivat työaikaratkaisut saadaan aikaan yhteistyöllä, molemminpuolisella joustolla ja sitoutumisella. Tieto- ja viestintätekniikka lisää mahdollisuuksia etätyöhön ja monipaikkaiseen työskentelyyn.

Työterveystilinpäätös hyvän johtamisen välineeksi

Pelkkiä euroja lisäämällä puutteellisen työhyvinvoinnin kustannuksia ei yrityksissä saada alas: yritysten johdon on tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan työpaikan henkilöstölinjausten ja -arvojen pohjalta. Tehokas työkalu työhyvinvoinnin kehittämiseen on työterveystilinpäätös.

2013

Työkyky ennustaa eläkeiän toimintakykyä

Keski-ikäisen ihmisen työkyky on käännekohdassa. Elintapojen, työkuormituksen ja mahdollisten terveysongelmien vaikutus alkaa näkyä yhä selvemmin. Toisaalta työkyvyn vahvistamiseksi pystytään tekemään vielä paljon. Hyvä työkyky ennakoi pitkän työuran lisäksi myös hyvinvointia vanhuusiässä. Mitä parempi työkyky on keski-iässä, sitä terveemmäksi ja toimintakykyisemmäksi ihminen tuntee itsensä vielä 80-vuotiaanakin.

Ikäsyrjinnän selättäminen lisää taloudellista tulosta

Eri-ikäisten ja eri ammateissa toimivien työntekijöiden yhteistyön tukeminen edellyttää kykyä johtaa moninaisuutta. Eri-ikäisyys työpaikalla lisää ikäsyrjintäriskiä. Ikäsyrjinnän kokeminen heikentää työhön sitoutumista ja työyhteisötaitoja. Siihen täytyy siis puuttua. Työntekijöiden erilaisten tarpeiden ja voimavarojen huomioon ottaminen, oikeudenmukainen johtaminen ja yhteisistä saavutuksista palkitseminen lisäävät työpaikan tuottavuutta.

Päihdeohjelma pakolliseksi jokaiselle työpaikalle

Kukaan ei ole suojassa riippuvuuksilta. Ennaltaehkäisevä työ on siten kohdistettava koko henkilöstöön. Työyhteisö ei voi ulkoistaa päihteiden käytöstä aiheutuvia ongelmia vain työterveyshuollon, sosiaalitoimen tai poliisin hoidettavaksi. Jokaisella työntekijällä on työturvallisuuslakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa esimiehelleen, kun havaitsee päihteistä aiheutuvan riskin työn turvalliseen suorittamiseen. Esimiehen on varmistettava, että jokainen hänen alaisensa tuntee oman organisaationsa päihderiskien ehkäisyä koskevan ohjeistuksen.

Monimuotoisuus: tavoitteena erilaisuuden hyväksyvä tasa-arvo

Suomalaisten työyhteisöjen ja työpaikkojen monimuotoisuuden kirjo on laaja. On nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, perheellisiä ja perheettömiä, vammaisia, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia, eri seksuaaliryhmiä, osatyökykyisiä, erikielisiä sekä monenlaisia vakaumuksia ja uskontoja. Työpaikalla monimuotoisuuden uudet sävyt, erityisesti väestön ikääntyminen ja maahanmuuttajien määrän lisääntyminen, tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia. Lue lisää

2012

Nanoteknologia tarvitsee turvallisuustutkimusta

Teollisesti valmistetut synteettiset nanohiukkaset tarjoavat valtavia mahdollisuuksia useilla teknologian alueilla. Nanomateriaalien turvallisuus on alan menestyksen edellytys, koska ilman asiakkaiden luottamusta nanoteknologialla ei ole tulevaisuutta. Nanoteknologiayritysten toimintakulttuurin on muututtava tutkimustiedon mukana: turvallisuus on otettava huomioon jo silloin, kun uusia materiaaleja ja teknologioita suunnitellaan.

Osasairausvapaa – silta takaisin työhön

Oikea-aikainen työhön paluu vähentää pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskiä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Parhaimmillaan osasairausvapaa tekee mahdolliseksi työssä kuntoutumisen ja nopeuttaa paluuta kokoaikaiseen työhön. Työpaikoilta on myös raivattava työhön paluun esteet.

Työpaikat tukemaan osatyökykyisten työssä jatkamista

Sairauksista kärsivien työssä selviytymistä ja työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen kannattaa tukea. Tämä ei kuitenkaan onnistu pelkästään lääketieteen tai työterveyshuollon keinoin, vaan onnistumiseen tarvitaan työnantajan vahvaa panosta töiden järjestelyssä ja työtehtävien muokkaamisessa.

Työuria on pidennettävä ja parannettava

Eläkeiän nostaminen ei vähennä ennenaikaista eläköitymistä silloin, kun eläköityminen johtuu terveysongelmista ja työkyvyn menettämisestä. Kun johto ja työntekijät yhdessä vaikuttavat työelämän laatuun työpaikoilla, työssä jaksetaan paremmin ja eläkkeelle jääminen myöhentyy. Työuraa on parannettava sen kaikissa vaiheissa, alussa, keskellä ja lopussa. Tässä työterveyshuolto ja muut asiantuntijat voivat auttaa.

Suomalainen työpaikka tukee työntekijän voimavaroja

Työntekijä saa työstään voimavaroja, joiden avulla hän kykenee kohtaamaan työn vaatimuksia ja saavuttamaan työn tavoitteita. Ne myös vaikuttavat työntekijän kasvuun, oppimiseen ja kehittymiseen. Suomessa työntekijä pääsee nauttimaan voimavaroja tukevista vaikutusmahdollisuuksista, työaikajoustoista ja hyvästä esimiestyöstä muiden pohjoismaalaisten kanssa muita EU-maita useammin.