12.11.2019

Vision Zero Summit 12.-14.11.2019, Tiedote 50/2019 

–  Haluamme, että Helsingin konferenssissa tuodaan esille ja keskustellaan erilaisista tavoista toteuttaa Vision Zero -ajattelutapaa. Kannustamme osallistujia jakamaan kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä työturvallisuuden, työterveyden ja hyvinvonnin kehittämisessä, sanoo johtaja Tommi Alanko Työterveyslaitoksesta.

The Vision Zero Fund on perustettu toimimaan vastuullisempien tuotantoketjujen puolesta  

Vision Zeron idea on levinnyt ympäri maailman. Jotta esimerkiksi tekstiiliteollisuuden tuotantoketjut voisivat toimia vastuullisemmin, on perustettu Vision Zero Rahasto. Rahastolla on hankkeita käynnissä Meksikossa, Kolumbiassa, Hondurasissa, Madagascarissa, Etiopiassa, Myanmarissa ja Laosissa. Hankkeet keskittyvät vaatetusteollisuuteen ja maatalouteen. Maailman työjärjestö ILO hallinnoi rahastoa.

Japani on onnistunut hyvin Vision Zeron toteuttamisessa

Japanissa Nolla tapaturmaa -kampanja alkoi jo 1973. Kampanja on osaltaan vaikuttanut siihen, että työturvallisuuden ja työterveyden taso on noussut useimmilla japanilaisilla työpaikoilla mukaan lukien niin suuret kansainväliset yritykset kuten Toyota, Honda, Panasonic ja Hitachi.  Työpaikkakuolemien määrä on laskenut 6000:sta alle tuhanteen ja myös muiden työtapaturmien määrä on laskenut ollen nyt Japanin 2.2 teollisuusyrityksissä.

– Nykyisin pyrimme viemään Vision Zero -ajattelun seuraavalle tasolle ja ottamaan käyttöön ISO 45001 ja JIS 45100 standardit (Safety 2.0), kertoo Takeo Hayaki Japanin teollisuuden työturvallisuus- ja työterveysyhdistyksestä (JISH).

Suomessa Vision Zero Foorumi vie Vision Zero ajattelutapaa käytäntöön

Nolla tapaturmaa -foorumi perustettiin 2003 tukemaan suomalaisia työpaikkoja työturvallisuuden ja työterveyden parantamisessa. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 400 työpaikkaa ympäri Suomen, mikä kattaa yli 16 % työllisestä työvoimasta Suomessa. Foorumin toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.

Nolla tapaturmaa -foorumin vuosittaiset tasoluokitukset perustuvat yhdessä jäsentyöpaikkojen kanssa luotuihin kriteereihin. Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan mm. työpaikan työtapaturmataajuutta ja tapaturmien vakavuutta sekä edellytetään, että työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely ovat kunnossa.

– Jatkossa kehitämme foorumia yhdessä jäsentyöpaikkojen kanssa palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen. Haluamme tukea kaikenlaisia työpaikkoja palvelujen ja verkoston avulla riippumatta työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tasosta, painottaa tuotepäällikkö Tiina-Mari Monni Työterveyslaitoksesta.

Vision Zeron seitsemän kultaista sääntöä tarvitsevat toteutuakseen mittarit

Vision Zero on tunnettu yrityksissä jo pitkään, mutta varsinaisia indikaattoreita tai mittareita, joiden avulla saataisiin keskinäistä vertailutietoa, ei ole ollut olemassa.

– Olemme käyneet läpi 86 julkaisua ja haastatelleet 30 yrityksen henkilöstöä 13 eri maasta. Keräämiemme tietojen perusteella olemme tehneet ehdotuksen indikaattoreista Kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön ISSAn kehittämille seitsemälle kultaiselle Vision Zero – säännölle, kertovat asiantuntijat  Gerard Zwetsloot Alankomaista ja Pete Kines Tanskasta.

– Nyt on mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä Vision Zero Summitin osallistujat ovat ehdotuksestamme.

Taulukko: The Seven Golden Rules for Vision Zero set by the The International Social Security Association (ISSA) and preliminary set of possible indicators by Pete Kines and Gerard Zwetsloot

Seitsemän kultaista ISSAn sääntöä Alustavat ehdotukset mittareiksi
1. Ota johtajuus – osoita sitoumusTyöturvallisuus- ja työterveyspalaverien tiheys
2. Tunnista vaarat  – ota riskit hallintaanArvioitujen työterveys- ja turvallisuuskehittämishankkeiden osuus kaikista hankkeista
3. Määrittele tavoitteet – laadi kehitysohjelmiaNiiden perehdytysten osuus, joissa työterveys, työturvallisuus ja hyvinvointi on ollut mukana osana perehdytysprosessia
4. Varmista turvallinen ja terveellinen systeemi – organisoidu hyvinTyöterveys-, työturvallisuus ja hyvinvointiavainmittarien määrä (KPI)
 5. Varmista koneiden, laitteiden ja työolosuhteiden turvallisuusTuotannon ja tuotteiden suunnitteluvaiheessa tehdyt innovaatiot ja muutokset, jotka on tehty työturvallisuusvaarojen ja riskien vähentämiseksi
6. Paranna tutkintoja – kehitä osaamistaTyöturvallisuuteen ja työterveyteen koulutettujen johtajien ja työntekijöiden määrä ennen työskentelyn aloittamista
7. Investoi henkilöstöön – motivoi osallistamallaKuinka moni kehittämisehdotus on johtanut toimenpiteisiin – riittävä osuus määriteltävä

 

Lisätiedot: Tommi Alanko, Director, FIOH, tommi.alanko[at]ttl.fi, tel. +358 40 719 2521 @tpalanko
Kristina Kulha, Communications Specialist, FIOH, Kristiina.kulha[at]ttl.fi, tel. +358 40 548 6914 @krissekulha
https://www.ttl.fi/visionzero19/  #visionzero

Tutustu myös STM:n tiedote 11.11.2019 Kansainvälinen yhteistyö vauhdittaa työolojen parantamista