21.3.2017

Työterveyslaitos tiedottaa

Työterveyslaitoksen tutkijat arvioivat yhteiskehittämisen onnistumista ja vakiintumista pysyväksi toimintatavaksi 38 työyksikössä. Tutkituissa hankkeissa saatiin aikaan muutoksia työpaikoilla, hyvinvoinnissa sekä osallistujien ajattelu- ja toimintatavoissa.

Yhteistä onnistuneessa kehittämisessä oli suunnitelmallisuus, työntekijöitä osallistavat toimintatavat, johdon aktiivinen osallistuminen ja tuki sekä vastuuhenkilöiden valta tehdä uuden toimintamallin juurruttamista koskevia päätöksiä.

Yhteiskehittämisen vakiintumista ehkäisivät muun muassa työskentelyn hitaus ja työläys sekä ulkopuolisen tuen tarve, jos toimintamalli oli uusi.

– Jotta kehittämishankkeiden tulokset eivät jäisi kokeiluasteelle, kannattaa yhteisen kehittämisen toimintamalli kiinnittää olemassa oleviin, henkilöstöä osallistaviin
käytäntöihin. Näin kehittämisestä tulee vaivattomampaa, osa rutiinia, kertoo erikoistutkija Merja Turpeinen Työterveyslaitoksesta.

– Esimerkiksi eräällä työpaikalla terveyden edistämisen arviointi- ja kehittämismalli muokattiin osaksi henkilöstöstrategiaa, perehdyttämisohjelmaa ja johtamiskoulutusta. Näiden lisäksi seurantaa tehtiin säännöllisesti yksikköpalavereissa ja kehittämispäivillä

Näkyvät tulokset motivoivat jatkamaan kehittämistä

– Vaativien ja aikaa vievien kohteiden rinnalla kannattaa tehdä nopeita ja helppoja muutoksia, esimerkiksi sopia uudesta palaverikäytännöstä tai paremmasta valaistuksesta, neuvoo erikoistutkija Hilkka Ylisassi Työterveyslaitoksesta.

– Samalla hankkeen vetäjän pitää huolehtia siitä, että osallistujat ymmärtävät kokonaisuuden: työskentelyn tavoitteet, vaiheet ja kunkin osapuolen vastuut.

Onnistuneissa hankkeissa kaikki mukana olijat osallistuivat. He oppivat toimimaan yhdessä, arvioimaan ja kehittämään. Kukaan ei pysty yksin muuttamaan työpaikkaansa tai yhteisiä toimintatapoja.

Yhteiskehittäminen vaatii irtiottoa perinteisistä rooleista

Työterveysyhteistyön kaikilla osapuolilla on oma tehtävänsä terveyden edistämisessä. Johdolla ja esimiehillä on valtaa tehdä päätöksiä ja työntekijöillä asiantuntijuutta kehittää mielekkäitä työkäytäntöjä. Työsuojelun ja työterveyshuollon edustajilla on tietoa ja osaamista turvallisuudesta työhyvinvoinnista.

– Kehittämistyössä tarvitaan kuitenkin myös perinteisistä rooleista irtautumista, muistuttaa Turpeinen.

– Työterveyshuollolta edellytetään aktiivisuutta, jopa vetovastuuta. Asiakasorganisaation pitää puolestaan sallia ja mahdollistaa työterveyshuollon aktiivinen rooli.

– Lähtökohdat on hyvä tunnistaa ja sopia pelisäännöistä selkeästi. Vaativan roolin hoitoa helpottaa, kun työterveyshuollon edustaja tietää, millaiset ratkaisut terveyden edistämisessä yleensä toimivat. Myös erilaiset ryhmämenetelmien tuntemuksesta on hyötyä.

Työterveyslaitos tutki toimintatapojen muutosten pysyvyyttä ja vaikuttavuuden edellytyksiä seitsemässä, vuosina 2004 – 2014 toteutetussa yhteiskehittämishankkeessa. Mukana hankkeissa oli yhteensä 38 työpaikkaa tai työyksikköä ja 23 työterveyshuollon yksikköä. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä. Työterveyshuoltolaki ohjaa tätä toimintaa.

Tutkimusraportti: Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. www.julkari.fi

Työterveysyhteistyö-osio Työterveyslaitoksen verkkosivuilla  www.ttl.fi

Lisätietoa

erikoistutkija Merja Turpeinen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 3392, merja.turpeinen[at]ttl.fi

erikoistutkija Hilkka Ylisassi, Työterveyslaitos, puh. 030 474 6201, hilkka.ylisassi[at]ttl.fi