Työikäinen eri elämänvaiheissa

Työikäisen terveydenhuollon palvelujärjestelmä näyttäytyy tällä hetkellä pirstaleisena. Esimerkiksi sairaus hoidetaan tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, mutta työkyvyn tukemisen ja seuraamisen osalta yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa ei ole sovittu. Näin työkyvyn tukemisen ja seuraamisen tarve voi jäädä tunnistamatta ja tieto välittymättä.

Sote-uudistuksen myötä maakunnan tehtävänä on huolehtia työikäisen sujuvasta terveydenhuollosta, jossa työterveyshuollolla on erityinen rooli ja asiantuntemus työkyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Maakunnissa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimijat suunnittelevat yhdessä sitä, kuinka yhteistyö maakunnan työikäisen parhaaksi toteutetaan. Työterveyslaitos on mukana yhteistyössä rakentamassa uutta terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Asiakaslähtöisempää terveydenhuoltoa työikäiselle

Asiakaslähtöisyys on työikäisen palvelukokonaisuuden ydin. Olipa työikäinen missä elämäntilanteessa tahansa, on palvelujärjestelmämme reagoitava hänen sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiinsa.

Työikäisten terveydenhuollossa on paljon toimijoita esimerkiksi työterveyshuollossa, erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Työelämässä jo oleva työikäinen kuuluu ensisijaisesti työterveyshuollon asiakkaaksi, kun taas työelämään orientoituva opiskelija kuuluu pääsääntöisesti opiskelijaterveydenhuollon asiakkaaksi. Työttömän työikäisen terveydenhuollon asiakkuus voi vaihdella perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Työttömien terveydenhuoltopalveluiden tarpeen tunnistamisessa keskeinen rooli on myös työ- ja elinkeinotoimistoilla.

Asiakaslähtöisyyden onnistumiseksi kaikilta toimijoilta vaaditaan:

  • yhteinen tavoite
  • tahto monialaiseen yhteistoimintaan
  • luottamus toimijoiden kesken organisaatiorajoista piittaamatta
  • kannustava ja kuunteleva, mutta myös kehittävä ja kriittinen työote yhteisen asiakkaan hyväksi

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa työikäiselle sitä, että hänelle palvelua tuottavat terveydenhuollon toimijat tekevät yhteistyötä toistensa kanssa työikäisen parhaaksi.

 

Yhteistyö näkyväksi

Maakunnan asukkaan näkökulmasta sote-uudistuksen myötä sote-palveluille tulee entistä useampia tuottajia. Tämä edellyttää tulevalta järjestäjältä (maakunnalta) rakenteita, joissa tuottajien välinen yhteistyö on oikea-aikaista, palvelut tuotetaan saumattomasti ja toimijoiden väliset vastuut ja roolit on jaettu ja määritelty selkeästi.

Jotta työterveyshuollon osaamista voidaan hyödyntää kaikkien työikäisten palvelukokonaisuuksissa, tulee järjestäjällä olla osaaminen ja ymmärrys työterveyshuollon mahdollisuuksista tukea maakunnan työikäistä ihmistä.

Maakunnalla on kokonaisvastuu järjestämiensä työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta, mutta palvelujen tuottajien on sovitettava palvelut yhteen maakunnan määrittelemiin palvelukokokonaisuuksiin. Tässä myös työterveyshuollon palveluntuottajien rooli on merkittävä. Jotta työterveyshuollon osaamista voidaan hyödyntää sekä järjestämisessä että tuottamisen yhteensovittamisessa, tulee työterveyshuollon toimijoiden olla maakunnassa järjestäytynyt. Tämä tarkoittaa, että maakunnan työterveyshuollon toimijoiden tulee tehdä keskenään yhteistyötä ja sopia yhteinen linja työterveyshuollon roolista osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Maakunnat ovat valinneet erilaisia tapoja lähteä kehittämään työikäisten terveydenhuoltoa. Työterveyslaitoksen johtama, ESR-rahoitteinen TYÖKE-hanke on ollut tukemassa tätä kehittämistä.

Edelleen on tarvetta selkeyttää työterveyshuollon toimintaa ja roolia muille toimijoille. Työterveyshuolto on luontevasti mukana suunnittelemassa työikäisen sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Esimerkkejä yhteistyöstä

Jotta työikäinen säilyy työkykyisenä koko työuran ajan, tulee työkyky ja siihen vaikuttavat tekijät aina ottaa huomioon hoitoketjuissa. Kun työterveyshuolto on mukana hoitoketjujen suunnittelussa, on työterveyshuollon asiantuntemusta mahdollista hyödyntää hoitopolun eri vaiheissa. Näin voidaan järjestää tarvittavat tukitoimet (esimerkiksi osasairauspäiväraha ja tilapäinen työn muokkaus) ja varmistaa sairausloman pituus työhön paluuta suunniteltaessa. Työkykyasioiden hoito on työterveyshuollon ydinosaamista, ja työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimijoista, jolla on suora yhteistyökanava työikäisen työpaikan kanssa.

Esimerkkinä toimivasta hoitoketjukäytännöstä on ”Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)” -kärkihanke, jossa Keski-Suomessa leikattujen selkäpotilaiden sairauspoissaolopäiviä onnistuttiin merkittävästi vähentämään.

Myös työttömän työkyvyn tukeminen on tärkeää, ja työterveyshuollon osaamista voidaan tässäkin hyödyntää.

Sujuva ohjaus-palaute-käytäntö muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä nopeuttaa potilaan asioiden hoitamista ja tukee oikea-aikaista kuntoutusta ja työhön paluuta.

Työikäinen voidaan myös ohjata työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon (esim. diabeetikko-työntekijän ohjaaminen perusterveydenhuollossa järjestettäviin painonhallintaryhmiin).

Sairaalan potilastietojärjestelmään voisi rakentaa automaation, joka muistuttaisi erikoissairaanhoitoa työterveyshuollon konsultaatiosta kun erikoissairaanhoidossa kirjoitetaan esimerkiksi yli kolmen viikon sairauslomia. Järjestelmä lähettäisi samalla asiasta automaattisesti viestin työterveyshuoltoon.

Rakenteellinen kirjaustapa sairauskertomuksiin helpottaa tiedonkulkua ja tietojen keräämistä eri terveydenhuollon toimijoiden välillä. Tutustu Kanta-arkiston käyttökokemuksiin työterveyshuollossa.

Lisää kehittämiskokeiluja voit käydä lukemassa TYÖKE-hankkeen sivuilta.