Eettisellä osaamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijällä on valmiuksia tunnistaa eettisesti haastavia tilanteita. Nämä tilanteet voivat liittyä esimerkiksi asiakastyöhön tai vuorovaikutukseen omaisten tai moniammatillisen tiimin kesken.
Eettisesti haastavien tilanteiden tunnistamisen lisäksi tarvitaan taitoa arvioida, millaiset asiat niihin vaikuttavat tai ovat niiden taustalla. Tällöin käydään usein keskustelua ammattieettisistä periaatteista tai organisaation asettamista ohjeista.
Työyhteisön on tärkeää tunnistaa, minkälaiset tilanteet synnyttävät eettistä kuormitusta juuri heille. Tämän jälkeen keskustelua on hyvä jatkaa siitä, miten työyhteisönä on toimittu näissä tilanteissa tai miten kannattaisi toimia.
Keskustelun tukena voi käyttää oman organisaation eettisiä ohjeita ja ammattieettisiä periaatteita. Keskustelun kautta voidaan löytää uusia ratkaisuja tilanteisiin tai tunnistaa, minkälaista osaamista omassa työyhteisössä on tarpeen vahvistaa, jotta eettisesti kuormittavia tilanteita hallitaan paremmin.
Tällainen tilanne voi liittyä esimerkiksi muistisairaaseen asiakkaaseen, jonka kyky tehdä päätöksiä on heikentynyt. Sairauden vaikutukset pitää huomioida, mutta toisaalta halutaan kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
Eettinen osaaminen punnitaan, kun pitää tehdä valintoja
Työyhteisön yhteinen eettinen osaaminen punnitaan siinä, millaiset valmiudet yhteisöllä on tehdä valintoja eettisen päätöksentekoprosessin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että erilaisissa tilanteissa harkitaan ratkaisuvaihtoehtoja. Valinta oikeasta vaihtoehdosta tehdään perustellen ja huomioiden, miten omat arvot voivat siihen vaikuttaa.
Yhteinen pohdinta ja avoin keskustelu varmistavat, että kaikki voivat sitoutua sovittuihin toimintatapoihin. Kun on yhdessä selkeästi sovittu, miten haastavissa tilanteissa toimitaan, työntekijöillä on varmuutta tehdä ratkaisuja hoitotyön arjessa. Tämä voi myös ehkäistä työntekijöiden välisiä jännitteitä kuormittavissa tilanteissa.
Eettisesti kuormittavia tilanteita ei voi täysin poistaa vanhustyössä. Siksi työyhteisön eettistä osaamista kannattaa ylläpitää ja päivittää.
Miten työyhteisönne kehittää eettistä osaamista?
Eettisen osaamisen kehittämisessä lähtökohta on, että työyhteisölle varataan siihen mahdollisuus – yhteinen aika ja paikka.
Työkokemus vahvistaa valmiuksia toimia eettisesti haastavissa tilanteissa. Mutta siitä huolimatta nämä näkökulmat on hyvä sisällyttää jatkuvaan koulutussuunnitteluun. Erilaiset asiakastilanteet ja muuttuva hoito- ja palveluympäristö tuovat mukanaan uudenlaisia tilanteita, joihin liittyy eettistä pohdintaa.
Työyhteisön uuden jäsenen tai uransa alkuvaiheessa olevan työntekijän ei välttämättä ole helppoa tunnistaa, millaisiin tilanteisiin juuri omassa yksikössä liittyy eettisesti ristiriitaisia tilanteita. Se, että uusi työntekijä jää yksin eettisesti haastavan tilanteen ratkaisemisessa, kuormittaa.
Siksi eettinen osaaminen on luonteva osa perehdytystä. Eettistä osaamista voi myös kehittää ja jakaa työyhteisön jäsenten kesken. Yhteiselle keskustelulle on tärkeää sopia aika ja paikka esimerkiksi työvuoron päätteeksi ja yhteisiin kokoontumisiin.
Kehityskeskustelut ovat esihenkilölle hyvä mahdollisuus kartoittaa, millaisiin tilanteisiin työyhteisön eettinen kuormitus liittyy, millaiset keinot työyhteisöllä on hallita sitä ja minkälaista osaamista työyhteisössä pitäisi vahvistaa.
Eettisessä osaamisessa on kyse jatkuvasta, koko työuran aikaisesta oppimisesta. Se on työyhteisön yhteistä osaamista, jota voidaan myös työyhteisönä vahvistaa.
Lisätietoja:
Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa, Hyvä veto (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi
Selkeä kirjoitus, täyttä ja tiivistä asiaa, innostaa selvittelemään lisää aiheesta.