Työterveyslaitoksen uutinen 13.5.2024
Noin 40 prosenttia työikäisistä ja noin 70 prosenttia työllisistä käytti työterveyshuollon palveluita vuosina 2021–2022.
Työterveyshuollon vastaanottokäynneistä ja etäasioinneista suurempi osa toteutettiin sairaanhoidollisista kuin ennaltaehkäisevistä syistä.
– Sairaanhoidon lukuihin sisältyy muutakin kuin varsinaiset Kelan korvaamat työterveyshuollon palvelut. Näitä palveluita ostetaan enenevissä määrin. Työnantajilla näyttää olevan suuri prioriteetti pitää työntekijänsä työkykyisinä ja sen vuoksi mahdollistaa nopea hoitoonpääsy, vaikka hoidoista ei saisi korvauksiakaan, sanoo johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työikäisen väestön (15–74-vuotiaat) työterveyshuollon palveluiden käyttöä Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (Avohilmo) -aineiston perusteella.
Tutkimuksen mukaan sairaanhoidollisessa toiminnassa painottuu enemmän lääkäreiden työ, kun taas ennaltaehkäisevää toimintaa tehdään useiden eri ammattiryhmien toimesta. Työterveyshuoltolaissa määritellyt ammattihenkilöt ja asiantuntijat, kuten työterveyslääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit, työskentelevät sekä ennaltaehkäisevän että sairaanhoidon parissa.
Työterveyshuollosta tehtiin suhteellisen vähäinen määrä lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon, mikä selittynee ainakin osin sillä, että erikoislääkärikonsultaatioita järjestetään myös työterveyshuollon omana toimintana.
– Erikoislääkärit ovat lain silmissä työterveyshuollon asiantuntijoita. Erityisesti työkyvyn tuen ja ylläpidon kannalta on hyödyllistä, että hoitavalla työterveyslääkärillä on mahdollisuus konsultoida erikoislääkäriä, sanoo ylilääkäri Satu Soini Työterveyslaitoksesta.
Avohilmo-aineistot hyödyttävät terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä
Työterveyshuolto muodostaa merkittävän osan työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuudesta, sillä sen piirissä on noin kaksi miljoonaa työikäistä.
Työterveyshuollon toimintaa on perinteisesti seurattu Kelan työterveyshuoltotilastosta. Avohilmo täydentää tätä dataa. Aineisto sisältää tarkempaa tietoa hoitokäynnin toteutuksesta sekä niistä työterveyspalveluista, joita työnantajat ostavat työntekijöilleen saamatta niistä Kela-korvauksia.
– Työelämä on muutoksessa, ja erityisesti digipalvelujen määrä kasvaa. Niiden käyttöä ja vaikuttavuutta on pystyttävä seuraamaan tarkasti. Avohilmo-datan avulla voimme nähdä ajantasaisesti, mitä alalla tapahtuu. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia myös sitä, mikä on työterveyshuoltojärjestelmän merkitys osana sote-järjestelmää, sanoo johtava asiantuntija Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta.
Avohilmon työterveyshuoltotiedot näyttäisivät soveltuvan tutkimus- ja arviointikäyttöön vuodesta 2021 alkaen, ja tätä aikaisemmat tiedot eivät ole kattavia. Erityisesti ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osalta tietojen luotettavuus on parantunut entisestään vuoden 2021 jälkeen.
THL:n ja Työterveyslaitoksen nyt julkaisema työpaperi on ensimmäinen kattava kuvaus työterveyshuollon toiminnasta osana suomalaisen terveydenhuollon kokonaisuutta. Avohilmo-dataa julkaistaan myöhemmin Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
– Mitä enemmän meillä on tutkimusta ja avointa dataa, sitä paremmin myös työterveyshuollon roolista terveydenhuoltojärjestelmässä voidaan keskustella tietoon pohjautuen, Eva Helaskoski sanoo.
Tutustu tutkimukseen
Lisätiedot
- Satu Soini, ylilääkäri, 046 851 5858, satu.soini [at] ttl.fi
- Sari Nissinen, johtava asiantuntija, 043 825 2435, sari.nissinen [at] ttl.fi
- Eva Helaskoski, ylilääkäri, johtaja, 046 851 2432, eva.helaskoski [at] ttl.fi
