Julkaisut

Weiste, E., Koskela, I., Saari, E. , Lappalainen, K. & Koivisto, T. (2026). Dilemmatic discourses on newcomers in social and healthcare organisations during workplace development programme to solve labour shortages. Humanit Soc Sci Commun (2026). https://doi.org/10.1057/s41599-026-09439-3 

Tutkimuksessa analysoitiin kriittisen diskursiivisen psykologian keinoin, miten vakituiset työntekijät puhuivat uusista työntekijöistä ja millaisia työpaikkaintegraatioon liittyviä ideologisia dilemmoja nämä diskursiiviset käytännöt rakensivat.

Levonius, V., Sivunen, A. E., & Saari, E. (2026). ‘Can you see empathy?’ Exploring social media posts as a performance of organisational empathy. Communication Research and Practice, 1–21. https://doi.org/10.1080/22041451.2026.2727322

Tutkimus osoitti, etteivät hoivaorganisaation somekuvat vain dokumentoi arkea, vaan rakentavat mielikuvaa empatiasta ja empaattisesta organisaatiosta. Yhteinen tekeminen välittää empatiaa selvemmin kuin yksipuolinen toiminta.

Ruotsalainen, S., Karhulahti-Nordström, H., Väisänen, V., Lehto-Niskala, V., & Sinervo, T. (2026). How do different work organization approaches relate to quality of care?: A convergent mixed-methods study of Finnish home care employees. International Journal of Nursing Studies Advances, 100724. https://doi.org/10.1016/j.ijnsa.2026.100724

Tutkimus osoitti, että työn organisoinnilla on yhteys koettuun hoidon laatuun, esimerkiksi hoidon jatkuvuus on tärkeää huomioida kotihoidossa, sillä sen merkitys nousi esiin sekä määrällisistä, että laadullisista tuloksista.

Dolničar, V., Berzelak, N., Taipale, S., & Hvalič-Touzery, S. (2026). Integrating Perceived Psychosocial Outcomes Into the Assessment of Telecare Acceptability Among Slovenian Informal Caregivers of Older People: Cross-Sectional Survey Study. JMIR aging, 9, e85534.

Sloveniasta kerätty kyselytutkimusaineisto osoittaa, että etähoivateknologian arvo omaishoitajille liittyy erityisesti sen kykyyn tuoda mielenrauhaa, lievittää ahdistusta ja vahvistaa turvallisuudentunnetta.

Saari, E., Levonius, V. and Koivisto, T. (2026). Rigid or Attentive Practices? Organising Social Programmes in Residential Care. Journal of Long-Term Care, 345–359. https://doi.org/10.31389/jltc.556

Etnografinen tutkimus tarkastelee, miten työnjako, sosiaalinen media ja toiminnan rytmi vaikuttavat asukkaiden osallisuuden ja yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen hoivakotien virkistyshetkissä.

Tanskanen, J., Blomqvist, J., Karhinen, J., Hämäläinen, A., Oinas, T., Hirvonen, H., Tammelin, M., Rönkkö, M. & Taipale, S. (2026). Hoivatyö ja teknologia 2019–2024: Iäkkäiden parissa tehtyä hoivatyötä ja sen teknologisoitumista käsittelevän pitkittäiskyselyn aineistoraportti. JYU Reports, (94). https://doi.org/10.17011/jyureports/94

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata (a) hoitotyön resursseja mahdollisesti säästäviä digitaalisia terveysteknologioita, (b) niiden vaikuttavuuden mittareita ja (c) resursseja säästäviksi todettuja teknologioita.

Stiel, H. E. M., Virtanen, L., Bakker, M. M., Heponiemi, T., Kainiemi, E., & Kaihlanen, A. M. (2026). The potential of digital health technologies in saving nursing resources: A scoping review. International Journal of Nursing Studies, 105366. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020748926000386

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata (a) hoitotyön resursseja mahdollisesti säästäviä digitaalisia terveysteknologioita, (b) niiden vaikuttavuuden mittareita ja (c) resursseja säästäviksi todettuja teknologioita.