Stokastisten väestöennusteiden arviointia – esimerkkinä Norjan ennuste 2003–2023

Tutkimusuutinen 21.2.2026

Juha Alho ja Nico Keilman arvioivat tuoreessa tutkimusartikkelissaan stokastisten väestöennusteiden tarkkuutta. Arviointi perustuu Norjaa koskeviin stokastisiin väestöennusteisiin vuosilta 2003–2023.  Stokastiset väestöennusteet huomioivat tulevaisuuden epävarmuuden ja tuottavat todennäköisyyksiä toisin kuin ns.  pistemäiset ennusteet. Artikkeli on julkaistu 16.1.2026 arvostetussa tiedelehdessä International Journal of Forecasting.

Tiivistelmä artikkelista

Stokastiset väestöennusteet pyrkivät kertomaan ennusteen käyttäjälle odotettavien virhemahdollisuuksien todennäköisyydet. Nykyisen muotoisia stokastisia ennusteita on tehty runsaan 25 vuoden ajan, joten niiden osuvuutta voidaan nyt, ensi kertaa, tilastollisesti arvioida. Väestön ennusteissa, erotukseksi esimerkiksi sääennusteista, on erityispiirteitä. Väestön suuruus on lukumäärätietoa. Syntymät, kuolemat ja muuttoliike yhdessä tuottavat vuosittaiset muutokset ikäryhmittäisissä väestöluvuissa. Eri komponenttien osuudet on tarpeen pystyä erottamaan toisistaan. Näiden seikkojen ohella havaittujen ennustevirheiden arviointia hankaloittavat väestötietojen virheet, joita edes sellaisissa maissa kuin Suomi, joissa on väestörekisteri, ei voida kokonaan välttää. Artikkelissa tarkastellaan monin tavoin Suomea muistuttavan Norjan väestön stokastista ennustetta vuosille 2003–2023.

Syntymien, kuolemien ja muuttoliikkeen ennustevirheet arvioidaan tarkasti määritetyissä ikäryhmissä, joissa joku näistä kolmesta väestökomponentista dominoi. Ennustevirheen suuruutta arvioidaan ns. devianssilla, joka on tilastotieteessä yleisesti käytetty mitta kuvaamaan sitä, miten hyvin/huonosti valittu malli (tässä stokastinen ennuste) kuvaa todellisuutta jälkikäteen, ts. kun ilmiön arvo (tässä väestön koko ja sen muutosvirrat) on jo havaittu.

Kun ennuste tehdään 20 vuoden päähän, kuolevuuden ennustaminen i’issä 80+ on epätarkempaa kuin syntyvyyden ennustaminen. Iästä 75 alaspäin tilanne kääntyy toisinpäin. Syntyvyyden ennusteiden epävarmuus kasvaa nopeammin ennustehorisontin pidentyessä kuin ikäryhmittäisen kuolevuuden ennusteiden epävarmuus. Epävarmuus ennusteessa, joka kuvaa nettomuuttoa suhteessa vastaanottavaan väestöön, on systemaattisesti suurempaa kuin syntyvyyden ja kuolevuuden ennusteissa.

Artikkeli

Assessing the accuracy of probabilistic population forecasts
Juha Alho, Nico Keilman 
International Journal of Forecasting (online), 2026.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169207025001268?via%3Dihub

Lisätietoa

Juha Alho, emeritusprofessori (Helsingin yliopisto) 
puh. 0400 271332,  juha.mikko.alho [at] gmail.com (juha[dot]mikko[dot]alho[at]gmail[dot]com)
Nico Keilman, emeritusprofessori, Oslon yliopisto, 
puh. +47 22 85 51 28 n.w.keilman [at] econ.uio.no (n[dot]w[dot]keilman[at]econ[dot]uio[dot]no)