Tekoälyratkaisujen etiikka ja vastuullisuus hoivatyössä – periaatteista siirryttävä käytäntöön

CAREFUTURE-hankkeen puheenvuoro 26.3.2026

Hoivatyön haasteet ovat tuttuja sekä työntekijöille että päätöksentekijöille. Työtaakka kasvaa ja hoitotyön eettinen toteuttaminen vaatii tasapainoa. Uudet teknologiat voivat muuttaa hoivapalveluita, mutta vaativat jatkuvaa oppimista ja resursseja. Hoivakriisin ennustetaan vaikeutuvan, mikä korostaa ratkaisujen kiireellisyyttä.

Tekoälyteknologioilla on potentiaalia muuttaa hoivaa, mutta ne tuovat mukanaan uusia eettisiä, yhteiskunnallisia ja juridisia huolenaiheita. Näitä ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yksityisyys, ihmisen autonomia ja vastuuvelvollisuus, jotka tulee huomioida jo teknologian suunnittelu- ja kehitysprosessin aikana.

Perusarvoja, vastuullisuuskäytäntöjä ja viitekehyksiä

Tutkijat, teollisuus ja julkiset toimijat ovat tunnistaneet haasteen. Kansainvälisissä ohjeissa, kuten Euroopan komission luotettavan tekoälyn eettisissä suuntaviivoissa ja Unescon suosituksessa tekoälyn etiikasta, on määritelty tekoälyn kehittämiselle perusarvoja. Teollisuus puolestaan perustaa kehitystyötään erilaisiin vastuullisuuskäytäntöihin, jotka kytkeytyvät yritysten yhteiskuntavastuuseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja lisääntyvään EU-tason standardointiin. Tutkijat ovat kehittäneet viitekehyksiä eettisen hallinnon ohjaamiseksi ja eettisten näkökohtien sisällyttämiseksi teknologian suunnitteluprosesseihin sekä luoneet työkaluja eettisen päätöksenteon tueksi käytännössä. 

Tekoäly muokkaa päätöksentekoa, vuorovaikutusta ja vastuunjakoa

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) Sosiaali ja terveysalan eettiset periaatteet (2026) korostavat, että teknologia ei ole hoivassa koskaan neutraali väline. 

Digitaaliset ratkaisut, tekoäly ja robotiikka muokkaavat päätöksentekoa, vuorovaikutusta ja vastuunjakoa, ja siksi niiden käyttö edellyttää tietoista eettistä harkintaa. Vastuu hoidosta ja sitä koskevista päätöksistä säilyy aina ihmisellä ja organisaatiolla – teknologia voi tukea harkintaa, mutta ei korvata sitä. 

ETENE painottaa, että teknologian tulee vahvistaa ihmisarvoa, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, ei heikentää niitä. Eettisesti kestävää on hyödyntää teknologiaa silloin, kun se parantaa saavutettavuutta, turvallisuutta ja ymmärrettävyyttä. Samalla on tunnistettava riskit, kuten eriarvoisuuden lisääntyminen, vuorovaikutuksen etääntyminen tai ihmisen toimijuuden kaventuminen. Hoivassa teknologian rooli on täydentää inhimillistä kohtaamista – ei korvata sitä. 

Periaatteiden ja käytännön välinen kuilu

Näiden lukuisten korkean tason eettisten periaatteiden ja teknologiakehityksen käytännön toteutuksen välillä on kuitenkin edelleen niin kutsuttu periaatteiden ja käytännön välinen kuilu. 

Eettisistä periaatteista keskustellaan usein liian abstraktilla tasolla, irrallaan teknologian kehittämisen arjen realiteeteista. Lisäksi tekoälyyn liittyvä eettinen harkinta edellyttää usein kilpailevien arvojen tasapainottamista ja reagointia odottamattomiin seurauksiin ja haasteisiin, joihin yksinkertaiset periaatelistat eivät yksin riitä. 

Mikä on ”hyvää”?

Tekoälyn eettiset kysymykset tulisi ratkaista yhteiskunnallisessa kontekstissa, ja keskeinen kysymys liittyy "hyvän" tulkintaan: mikä on hyvää ja kenen näkökulmasta? Nämä pohdinnat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja tulisi käsitellä osana teknologian suunnittelua ja käyttöönottoa.

Teknologian vaikutusten ymmärtäminen hoivatyössä edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua. Eri vaiheissa tarvitaan analysointia ja pohdintaa, jotta teknologian tavoitefunktio voidaan määritellä. Osallisuuden avulla työntekijät, teknologiakehittäjät, asiakkaat ja sidosryhmät voivat yhdessä määritellä tulevaisuuksia ja tunnistaa teknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

Vuoropuhelusta näkökulmia kehittämiseen

CAREFUTURE-hankkeen Huomisen hoivatyö -innovaatiokilpailussa etsitään teknologisia ratkaisuja uusiin toimintamalleihin ja johtamiskäytäntöihin. Hankkeessa kehitetään yhteissuunnittelun keinoin vastuullisia, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joilta odotetaan käyttö- ja markkinapotentiaalia.

Samalla hankkeen tutkimusorganisaatiot edistävät yhteiskunnallista keskustelua ja vuoropuhelua hoivatyön ja hoivateknologian haasteista tuomalla hoiva-alan asiantuntijat, yritykset, käyttäjät ja päättäjät yhteiseen keskusteluun. Tämä edistää uuden kehityskulttuuriin syntymistä. 

Kitrjoittajat ovat CAREFUTURE-hankkeen tutkijoita

• Työelämäprofessori, dosentti Arja Halkoaho, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto
• Dosentti, johtava tutkija Jaana Leikas, Teknologian tutkimuskeskus VTT