Tieteellisen asiantuntijaryhmän terveiset 6.–7.10.2022
Väestörakenteen muutoksiin liittyvät kysymykset ovat pinnalla myös kansainvälisesti
LIFECON-hankkeessa työskentelevän Työterveyslaitoksen erikoistutkija Laura Salosen kooste kokouksen loppukeskustelusta
LIFECON-konsortion ensimmäinen tieteellisen asiantuntijaryhmän tapaaminen järjestettiin 6.– 7. lokakuuta syksyisessä Helsingissä hybridi-tapaamisena. 24 tutkijaa osallistui kahden päivän seminaariin, jonka aikana kuultiin esityksiä projektissa käynnissä olevista tutkimuksista, sekä esitelmiä kansainvälisen tieteellisen asiantuntijaryhmän jäseniltä.
Keskustelujen aiheet pyörivät konsortion ydinkysymysten ympärillä: kuinka ikääntyvä väestö, madaltuva syntyvyys ja vähenevä työikäisten määrä haastavat hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä ja mistä näihin olisi etsittävä ratkaisuja? Kaikki tieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenet totesivat, ettei Suomi paini väestörakenteen muutoksiin liittyvien ongelmien kanssa yksin, vaan samanlaisia haasteita on myös muissa maissa.
Väestötason tarkastelusta kohti väestöryhmittäisten erojen tarkastelua
Keskusteluissa nousi erityisesti esiin sukupolvien välisen tasa-arvon tavoittelu eläke- ja työvoimapoliittisissa ratkaisuissa.
”Kuinka rakentaa kestäviä eläkejärjestelmiä, joissa jokainen sukupolvi osallistuisi mahdollisimman tasavertaisesti sekä eläkkeen maksajana että sen saajana?” kysyi Oslon yliopiston emeritusprofessori Nico Keilman.
Keilman käsitteli esityksessään Pohjoismaiden viime vuosien väestörakenteen muutoksia analysoiden erityisesti syntyvyyslukuja Suomessa ja Norjassa.
Keskusteluissa nousi esiin myös väestöryhmittäisten erojen tarkastelun tärkeys. Elinajanodotteita ja niissä ilmeneviä väestöryhmittäisiä eroja ei voida tarkastella ainoastaan yleisten keskiarvojen tasolla.
”Tiedämme esimerkiksi, että ammattiluokkien väliset erot odotetussa eläkkeellä vietetyssä ajassa ovat suunnilleen yhtä pitkät, mutta työntekijäasemassa olevat viettävät enemmän aikaa nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeellä”, muistutti LIFECON-konsortion johtaja ja Työterveyslaitoksen johtava tutkija Taina Leinonen.
“Keskiarvojen tarkastelu ei myöskään paljasta sitä, että korkeakoulutetut menettävät työkyvyttömyyttä kohdatessaan suhteellisesti enemmän tuloja kuin matalasti koulutetut, mikä taas tasoittaa sosioekonomisia eroja”, totesi Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Valkonen vetää hankkeessa Hyvinvointivaltion kestävyyden parantaminen -työpakettia.
”Väestöryhmittäisissä tarkasteluissa olisi tärkeää huomioida erilaisten trendien yhteisvaikutukset: Kuinka esimerkiksi naisten pidentyvät työurat heikentävät epävirallisen hoivantarjontaa”, huomautti Lausannen yliopiston apulaisprofessori Mauricio Avendano.
”Ylipäänsä tulevat sukupolvet elävät terveenä pidempään, ja samalla hoivan tarve siirtyy myöhemmille vuosille”, kertoi Helsingin yliopiston professori Pekka Martikainen, jonka vastuulla on hankkeen työpaketti Ikääntyminen, terveys ja hoiva.
”Usein ratkaisuna terveyserojen tasoittamiseen väestötasolla esitetään koulutustason nostoa. Tällöin ideana on, että korkeammin koulutetut työskentelevät keskimäärin vähemmän kuormittavissa ammateissa, joka johtaa terveys- ja työkykyongelmien vähenemiseen myös väestötasolla. On kuitenkin huomattava, että ammatit, joissa kuormitus on korkeaa, eivät tule häviämään yhteiskunnasta, ” huomautti Työterveyslaitoksen johtava tutkija Svetlana Solovieva. Hän vastaa LIFECON-hankkeen Työelämä-työpaketista.
”Edes teknologiset innovaatiot tuskin tulevat poistamaan sairaanhoitajien psykososiaalista ja emotionaalista kuormittuneisuutta. Toisaalta myös esimerkiksi tieto maataloustyöntekijöiden tai ylipäänsä yrittäjien työurien pidentämisestä ja työkykyisten vuosien lisäämisestä on vähäistä”, totesi Århusin yliopistollisen sairaalan professori Henrik Kolstad. ”Kuitenkin nämä alat ovat yhteiskunnan kestävyyden kannalta ensisijaisen tärkeitä, joten nuorten motivoiminen näille aloille olisi ensiarvoisen tärkeää”, Kolstad jatkaa.
"Tarvitsisimme väestötason ratkaisuja työn kuormittavuuden vähentämiseen eri ammateissa, sekä työnantajille kannusteita työn kuormittavuuden ehkäisemiseen. Miten tätä ideaa saataisiin edistettyä yhteiskunnallisessa keskustelussa tai millaisia toimia voisimme tehdä lainsäädännön tasolla?" Svetlana Solovieva kysyy.
Tarvitsisimme väestötason ratkaisuja työn kuormittavuuden vähentämiseen eri ammateissa, sekä työnantajille kannusteita työn kuormittavuuden ehkäisemiseen. Miten tätä ideaa saataisiin edistettyä yhteiskunnallisessa keskustelussa tai millaisia toimia voisimme tehdä lainsäädännön tasolla? Svetlana Solovieva kysyy.
Max Planck Instituutin tutkimusryhmän johtaja Alyson van Raalte lisäsi, että suurin osa väestöstä näyttäisi seuraavan melko homongeenistä, stabiilia ja tervettä työelämäpolkua, mutta pientä vähemmistöä koskettaa rikkonaiset työelämäpolut ja työkyvyttömyys. Olisi tärkeää saada tietoa tästä vähemmistöstä, heidän taustoistaan ja haasteistaan, jotta erilaisia interventioita pystyttäisiin kohdentamaan tarkemmin. Etenkin olisi tärkeää hahmottaa, miten epäedulliset työmarkkina- ja työkyvyttömyyspolut saataisiin ehkäistyä jo varhaisessa elämänvaiheessa.
Mistä löytyvät ratkaisut ja kuinka niitä tulisi kohdentaa?
Tutkimus jää helposti kuvailevalle tasolle ja olisi enemmän tarvetta syy-seuraussuhteiden tutkimuksille ja kokeellisille asemille. Tutkimuksen laatua voisi parantaa myös yhdistämällä rekisteriaineistoja kyselyaineistojen tiedoilla. Korkealaatuinen tutkimus auttaa myös päätöksentekijöitä.
”Tarvitsisimme lisää tietoa ja esimerkkejä siitä, miten tutkimustulokset voisivat vaikuttaa ja ovat vaikuttaneet päätöksentekoon”, huomauttaa LIFECON-hankkeen vuorovaikutusvastaava Kristiina Kulha.
”Erilaisten suositusten ja toimien kohdentaminen eri väestöryhmille on vaikeaa; usein suosituksista ja interventioista hyötyvät eniten he, jotka sitä vähemmän tarvitsevat”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Kauhanen johtaa LIFECON-hankkeen Perheenmuodostus-työpakettia.
"Esimerkiksi aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden edistää omaa uraansa ja parantaa tulotasoa pitkällä aikavälillä, mutta tätä mahdollisuutta käyttävät pääosin korkeakoulutetut ja jo hyvin työmarkkinoille kiinnittyneet", huomauttaa Kauhanen. "Kuinka matalasti koulutettuja ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia saataisiin kannustettua osallistumaan esimerkiksi aikuiskoulutukseen tai muihin työmarkkinoille osallistumista edistäviin toimiin?"
Tutustu ohjelmaan:
