Uusia tutkimustuloksia lisääntyneen hoivan tarpeen syistä ja seurauksista sekä fyysisten työaltisteiden vaikutuksista työhön osallistumiseen
LIFECON Verkkouutinen 10.9.2025
Tuoreimmat LIFECON-hankkeen tutkimustulokset 2025 liittyvät ikääntyvän väestön terveyteen ja lisääntyneeseen hoivan tarpeen syihin ja seurauksiin. Lisäksi on selvitetty fyysisten työaltisteiden merkitystä työhön osallistumiseen ja matalampaan työajan odotteeseen.
Kuolleisuuserot ovat kasvaneet asumismuodon mukaan tarkasteltuna – erityisesti yksin asuvien ero kumppanin kanssa asuviin korostunut entisestään
Puolison kanssa asuvat naiset ja miehet kuolevat myöhemmällä iällä kuin muut. Sen sijaan erityisesti yksin asuvat erottuvat korkeammalla kuolleisuudellaan: heidän riskinsä kuolla muita varhemmin on moninkertainen verrattuna kumppanin ja lasten kanssa asuviin. Vuosina 1990–2020 kuolleisuus laski kaikissa asumismuotoryhmissä, ja ryhmien väliset kuolleisuuden absoluuttiset erot enimmäkseen kaventuivat. Suhteelliset erot kuitenkin kasvoivat, etenkin yksin asuvien kohdalla. Koulutus ja tulotaso selittivät näitä kuolleisuuseroja ja niiden kasvua vain osittain.
Tieteellinen artikkeli:
Ulla K Suulamo, Hanna M Remes, Lasse H Tarkiainen, Pekka T Martikainen
Long-term trends in mortality by living arrangements and the role of socioeconomic factors, Finland 1991–2020 | European Journal of Public Health | Oxford Academic
https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaf068
Lisätiedot: Ulla Suulamo, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, sposti ulla.suulamo [at] helsinki.fi (ulla[dot]suulamo[at]helsinki[dot]fi)
Sydän- ja verisuonitauteihin sairastutaan nykyisin vanhemmalla iällä kuin 1990-luvulla
Sairastumisikä sydän- ja verisuotitauteihin on noussut 68,3 vuodesta 71,0 vuoteen. Miehet sairastuvat edelleen aikaisemmin kuin naiset (esim. 5,6 vuotta aikaisemmin vuosina 2016–2020), mutta sukupuolten välinen ero on hieman kaventunut (6,2 vuodesta 5,6 vuoteen). Henkilöillä, joilla on matalampi koulutustaso, on suurempi elinikäinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin korkeasti koulutetuilla. Tämä ero on hieman kaventunut naisilla, mutta pysynyt ennallaan miehillä.
Tieteellinen artikkeli: Shubhankar Sharma, Pekka Martikainen, Mikko Myrskylä, Lasse Tarkiainen, Ulla Suulamo Gender and Educational Trends in Lifetime Risk, Age at Onset, Expectancy, and Survival With Cardiovascular Disease in Finland, 1996–2020.
The Journals of Gerontology: Series B 2025;80:gbaf007.
Lisätiedot: Shubhankar Sharma, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, shubhankar.sharma [at] helsinki.fi (shubhankar[dot]sharma[at]helsinki[dot]fi)
Kuolleisuuden siirtyminen yhä vanhemmalle iälle lisää sote-palvelujen käyttöä
Vuosien 2005 ja 2018 välillä terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen käyttö keskittyi yhä enemmän viimeisille elinvuosille ja hieman väheni heillä, jotka kuolivat hyvin vanhoina. Vaikka nämä muutokset itsessään vähentäisivät palvelujen käyttöä, kuolleisuuden siirtyminen yhä vanhemmalle iälle johti siihen, että palvelujen käyttö yksilö- ja väestötasolla lisääntyivät. Koska ihmiset elävät pidempään, on todennäköistä, että palvelujen käyttö väestötasolla lisääntyy tulevinakin vuosina, mihin voidaan varautua vahvistamalla ja tukemalla koko hoitojärjestelmää.
Tieteellinen artikkeli: Luca Dei Bardi , Margherita Moretti , Laura Cacciani , Kaarina Korhonen , Pekka Martikainen
Trends in formal care by age and time to death: the use of healthcare and care-home facilities in Finland between 2005 and 2018
European Journal of Public Health, ckaf061,
Lisätiedot: Luca dei Bardi, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, lucadeibardi [at] helsinki.fi (lucadeibardi[at]helsinki[dot]fi)
Työn fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä vähäisemmän työhön osallistumisen polkuihin ja matalampaan työajanodotteeseen
Katsauksen mukaan melko harvat tutkimukset ovat tarkastelleet työaltisteiden yhteyttä dynaamisiin työuran malleihin, jotka viittaavat työmarkkinoille osallistumisen muutoksiin työuran aikana. Nämä tutkimukset erosivat toisistaan merkittävästi tutkittavien väestöjen, analyysimenetelmien, työaltisteiden ja työuran mallien tulosten osalta. Fyysisiin ja psykososiaalisiin altisteisiin liittyvä tutkimus oli yleisintä, ja tulokset viittaavat siihen, että fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä vähentyneeseen työhön osallistumiseen. Tulevaisuuden tutkimus hyötyisi tarkemmista työaltisteiden ja dynaamisten työuran mallien mittareiden määritelmistä, laajemmasta erilaisten altistetyyppien huomioimisesta sekä kumulatiivisen altistuksen arvioinnista. Katsaukseen sisältyi 17 tutkimusta, joista suurin osa oli Pohjoismaista.
Tutkimusartikkeli Hasting RL, Oude Hengel KM, Leinonen T, Bültmann U, Mehlum IS, Burdorf A, Turner MC, Salonen L, McElvenny DM, Solovieva S. Mapping dynamic working life patterns and the impact of occupational exposures: a scoping review. BMC Public Health. 2025 Jul 3;25(1):2322.
https://doi.org/10.1186/s12889-025-23487-5
Lisätiedot: Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, taina.leinonen [at] ttl.fi (taina[dot]leinonen[at]ttl[dot]fi)