Entisiin liiketiloihin syntyy yksin työskentelevien työyhteisöjä

Freelancerit ja yksinyrittäjät etsivät samanhenkistä seuraa yhteisöllisistä työtiloista. Niitä ilmaantuu kantakaupungin entisiin kivijalkakauppoihin ja teollisuuskiinteistöihin.

Marja Sarkkinen

Yhteisölliset työtilat ovat paikkoja, joista freelancerit, yksinyrittäjät ja muut itsensätyöllistäjät vuokraavat jaettua työtilaa toisten samanhenkisten kanssa. Työtilan jakaminen on vaihtoehto sille, että työskentelee yksin kotona tai vuokraa oman toimitilan.

Hyvän työtilan hankkiminen on tärkein syy hakeutua työskentelemään yhdessä. Myös sosiaalisia kontakteja ja verkostojen kasvattamista pidetään tärkeänä. Monesti yhteisön muilta jäseniltä saa ammatillistakin apua.

Työterveyslaitoksen tutkijat Pia Houni ja Heli Ansio selvittivät, millaista työtä yhteisöllisissä työtiloissa tehdään ja millaista yhteisöllisyyttä niissä muodostuu.

Duunia kimpassa, yhteisölliset työtilat Helsingissä -tutkimuksen mukaan jaetuissa työhuoneissa työskentelee ihmisiä, jotka ovat vahvasti sitoutuneita ja omistautuneita omaan työhönsä.

”Hyvä työn imu vaikuttaa myös siihen, että työn ja vapaa-ajan rajaaminen on monille liukuvaa, joustavaa ja päällekkäin menevää. Siitä huolimatta he arvostavat vapaa-ajan rajaamista”, Houni kertoo.

Taustalla kansainvälinen coworking-ilmiö

Luovien ammattilaisten ja tietotyöläisten yhteisölliset työtilat ovat yleistyneet nopeasti 2010-luvulla. Helsingissä niitä on ilmaantunut kantakaupungin entisiin liiketiloihin ja teollisuuskiinteistöihin.

Taustalla on kansainvälinen coworking-ilmiö. Se liittyy tietotyön yleistymiseen, työelämän rakennemuutokseen ja taloudelliseen taantumaan. Yhä useampi työllistyy palkkatyösuhteiden ulkopuolelle.

Coworking-liike on kasvanut Yhdysvaltojen ja Euroopan suurissa kaupungeissa erityisesti vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Taidealoilla työhuoneiden jakaminen on ollut tavallista jo vuosikymmenten ajan.

Pia Houni uskoo, että yhteisölliset työtilat lisääntyvät ja monimuotoistuvat edelleen. Siihen on useita syitä:

”Monet organisaatiorakenteet ovat purkautumassa, ja työtä tehdään vaihtelevasti eri paikoissa. Työhön liittyvä joustavuus ajankäytön ja itsensä toteuttamisen suhteen tulee olemaan tärkeä arvo.”

Houni ja Heli Ansio ovat laatineet Hyvän työtilan huoneentaulun:

Pohdittavaa ennen yhteisen työtilan perustamista

  1. Tilan sijainti ja saavutettavuus. Sijaintia lähellä kotia tai hyvien liikenneyhteyksien päässä pidetään tärkeänä.
  2. Talouteen liittyvät asiat. Vuokrahinnan lisäksi määritellään muun muassa, mitä vuokra sisältää.
  3. Toiminnan rakenteet ja vastuut. Sovitaan esimerkiksi siivoamisesta, hankintojen tekemisestä ja yhteisistä säännöistä.
  4. Kiinteistöön ja fyysiseen tilaan liittyvät asiat. Monitilatoimisto voi olla avotilaa parempi ratkaisu. Kaikki tilat eivät sovi esimerkiksi pölyiseen ja meluisaan työhön.
  5. Yhteisön tukemiseen liittyvät asiat. Yhteisöllisyyttä vahvistaa esimerkiksi se, että uudet tulijat esittäytyvät etukäteen Facebook-ryhmässä tai pullakahveilla työtilassa.

 

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kerättiin havainnointi- ja haastatteluaineistoa kolmesta helsinkiläisestä yhteisöllisestä työtilasta. Tuloksia esitellään kirjassa Duunia kimpassa, yhteisölliset työtilat Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2015).

Kuva: Marja Väänänen

Jaa sisältö somessa!