Pohditko puheeksiottoa? Työpaikan päihdeohjelma auttaa siinäkin

Päihdeohjelma antaa raamit sille, miten työpaikalla toimitaan päihteisiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja herättää keskustelua. Uusi työkalu helpottaa päihdeohjelman tekemistä.
-

Työpaikalla huomataan, että jollakulla taitaa olla ongelmia alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Milloin siihen on syytä puuttua? Kuka ottaa asian puheeksi? Miten se pitää tehdä?

”Puheeksiotto on esihenkilön tehtävä. Hän varmistaa muutenkin, että työt sujuvat ja työntekijät voivat hyvin. Esihenkilöllä on oikeus ja velvollisuuskin ottaa esiin huolensa työntekijän voinnista”, sanoo erikoistutkija Leena Kaila-Kangas Työterveyslaitoksesta.

Puheeksiotto koetaan usein vaikeaksi. Kaila-Kankaan mielestä sitä myös liioitellaan: Kun hoetaan, kuinka vaikeaa on ottaa asioita esille, siitä tulee itseään toteuttava ennuste. Joskus jopa veruke sille, ettei tehdä mitään.

”Hyvä puheeksiottaja osoittaa kiinnostusta ja myötätuntoa. Hän kuuntelee, haluaa auttaa ja tukea. Keskustelu ei saa tuntua uhkaavalta tilanteelta.”

Uusi työkalu auttaa tekemään päihdeohjelman

Organisaatio määrittelee omassa päihdeohjelmassaan, miten henkilöstön päihteiden käyttöön, tupakointiin ja rahapelaamiseen suhtaudutaan. Siitä selviää esimerkiksi, miten puheeksiotto tehdään, miten hoitoonohjaus etenee ja mikä on kenenkin tehtävä.

”Päihdeohjelman teossa pitää ottaa huomioon monta asiaa. Siksi se ei välttämättä ole helppoa, ainakaan ensimmäisellä kerralla”, Leena Kaila-Kangas sanoo.

Apu löytyy nyt Päihdeohjelmatyökalusta, joka on tarkoitettu HR-ammattilaisille, johdolle, työsuojelutehtävässä toimiville, luottamushenkilöille ja työterveyshuollolle.

Työkalu sisältää päihdeohjelmapohjan, joka sopii kaikille työpaikoille. Sen lisäksi työkalu tarjoaa ehdotuksia, joiden avulla ohjelmaa voi tarkentaa ja räätälöidä organisaation tarpeiden mukaan. Päihdeohjelma koskee myös etätyötä.

Päihdeongelma voi liittyä mielenterveyden häiriöön

Päihdeohjelmatyökalu on osa Mielenterveyden tuen työkalupakkia. Leena Kaila-Kangas sanoo, että päihdeongelma liittyy usein mielenterveyden häiriöihin.

”Jotkut yrittävät hoitaa alkoholilla esimerkiksi masennusta tai unettomuutta. Aluksi se ehkä auttaakin, mutta lopulta alkoholi vain vahvistaa masennusoireita ja lisää unihäiriöitä. Kierteestä on vaikea päästä pois ilman apua.”

Kaila-Kangas on tutkinut alkoholinkäytön yhteyttä ammattiin, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen. Hän on mukana Kansallisessa ehkäisevän päihdetyön ohjausryhmässä.

”Onneksi mielenterveydestä on alettu puhua entistä enemmän. Toivon, että se helpottaa myös päihdeongelmista puhumista.”

Päihdeohjelma tehdään yhteistoiminnassa

Päihdeohjelma tehdään työpaikalla aina yhteistoiminnassa – organisaation johdon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon kesken. Lain mukaan päihdeohjelma on laadittava, jos työnhakijoille tai työntekijöille aiotaan tehdä huumetestejä.

Vaikka tällaista syytä ei olisi, ohjelma kannattaa tehdä. Sen tavoitteena on ehkäistä päihteiden ja rahapelaamisen haittoja sekä vähentää niihin liittyviä terveysongelmia ja kustannuksia. Samalla parannetaan työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Päihdeohjelmaan kirjatut säännöt ja käytännöt koskevat työpaikalla kaikkia – niin työntekijöitä, esihenkilöitä kuin johtoakin.

Keskustelkaa töissä päihdeasioista

Leena Kaila-Kankaan mielestä tärkeintä on, että organisaatiossa keskustellaan päihdeasioista: Mikä meillä on sallittavaa käyttäytymistä? Mihin puututaan ja millä tavalla? Tutkimusten mukaan ammatin ja työpaikan kulttuuri vaikuttaa siihen, millaista alkoholinkäyttöä pidetään sopivana.

Hän arvelee, että keskustelu voi jäädä vähiin varsinkin pienillä työpaikoilla. Siinäkin tapauksessa päihdeohjelmasta on hyötyä. Tosipaikan tullen ohjelma antaa raamit sille, miten toimitaan.

”Vaikka huumeiden käyttö ja rahapeliongelma ovat harvinaisempia kuin alkoholin liikakäyttö, nekin ovat lisääntymään päin. Rahapeliongelma voi kehittyä esimerkiksi henkilölle, joka vastaa talousasioista. Yhdessä sovittu toimintamalli auttaa uudessa tilanteessa.”

Välittämisen kulttuuri ehkäisee ongelmia

Työpaikalla päihdeongelma alkaa yleensä näkyä työn kautta. Työnteko ei ehkä suju entiseen tapaan, työt viivästyvät tai henkilöstä tulee huonoa palautetta asiakkailta ja työtovereilta. Sellaisten merkkien pitäisi herättää esihenkilö.

Kun huoli työyhteisön jäsenestä herää, ei pidä viivytellä. Kyse ei välttämättä ole päihteistä, mutta kuulumisten ja voinnin kysyminen on silti paikallaan. Se on välittämistä ja hyvää esihenkilötyötä.

”Monet alkoholia liikaa käyttävät saattavat olla pitkään todella hyviä työntekijöitä. Jossain vaiheessa heidän tilanteensa kääntyy huonoon suuntaan. On myös työpaikan etu, että hyvistä työntekijöistä pidetään kiinni ja heitä tuetaan pääsemään raiteilleen", Leena Kaila-Kangas sanoo.

”Se, että ihmiset pitävät huolta toisistaan ja osoittavat myötätuntoa, voi jopa ehkäistä päihdehaittoja. Joskus pelkkä keskustelukin auttaa.”

 

Aiheesta lisää:

Päihdeohjelmatyökalu – apu nykyaikaisen, organisaation tarpeisiin pohjautuvan päihdeohjelman laatimiseen

Mielenterveyden tuen työkalupakki

Marja Sarkkinen

Avainsanat

päihteet
mielenterveys
esihenkilö

Jaa sisältö somessa!