Työkavereita 24 maasta ja työkielenä suomi

Suomen kieli on henkilöstöä yhdistävä juttu Starfood Finlandin tehtaassa, jonka työntekijöistä 35 prosenttia on lähtöisin muualta kuin Suomesta.

Starfood Finland Oy:n 250 työntekijästä 35 prosenttia on syntynyt muualla kuin Suomessa. He ovat kotoisin kaikkiaan 24 maasta. Eniten tulijoita on ollut Thaimaasta, Venäjältä ja Kosovosta. Vantaalla sijaitsevan elintarviketehtaan työkieli on suomi. Vaikka samalla liukuhihnalla työskentelisi esimerkiksi kolme thaimaalaista, heitä kannustetaan puhumaan keskenään suomea. ”Kun hihnalle siirtyy työskentelemään joku neljäs, hän tuntee itsensä ihan ulkopuoliseksi, jos toiset puhuvat omaa kieltään. Tauoilla kukin voi tietysti puhua mitä kieltä haluaa”, sanoo Starfoodin HR Specialist Anne Vannesluoma. Vannesluoman mukaan yhteinen työkieli on heillä henkilöstöä yhdistävä juttu. Se parantaa työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työn sujumista. Työpaikka on myös hyvä paikka harjoitella suomea.

Ilman kielitaitoa ei pärjää

Starfoodin täytettyihin sämpylöihin ja kolmioleipiin voi törmätä esimerkiksi ruokakaupassa, kioskilla, huoltoasemalla tai lentokoneessa. Yrityksellä on kaksi lounasravintolaa, ja se vastaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla kolmen loungen eli odotustilan palveluista. Kolmisen vuotta sitten yritys alkoi edellyttää uusilta työntekijöiltään B1-tasoista suomen kielen taitoa. Se tarkoittaa, että ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä ja vapaa-aikana. Aikoinaan Starfoodille saattoi päästä töihin heikosta kielitaidosta huolimatta. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet: ”Työt, joissa suomen kieltä ei tarvittaisi ollenkaan, alkavat olla vähissä. Elintarvikealalla kielitaitoa tarvitaan esimerkiksi hygieniaan ja laatuun liittyvässä omavalvonnassa”, Anne Vannesluoma sanoo.

Mitä appari tarkoittaa?

Muutama vuosi sitten Starfood tarjosi työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua suomen kielen opetukseen. Kyse oli kaksivuotisesta projektista, jonka ajaksi työnantaja kustansi opettajan. Koulutuksesta puolet oli työaikaa ja puolet työntekijän omaa aikaa. Oppitunnit pidettiin yrityksen tiloissa kerran viikossa. Opettajan johdolla käytiin läpi työhön liittyviä materiaaleja, kuten uusia reseptejä, omavalvontaohjeita ja elintarvikealan ammattisanastoa. Koulutuksessa työntekijät rohkaistuivat kysymään epäselviksi jääneiden sanojen merkitystä. Anne Vannesluoma oli välillä mukana kuunteluoppilaana, ja hänen mieleensä on jäänyt erityisesti yksi kysymys: Mitä appari tarkoittaa? ”Meillä oli siihen aikaan apulaistyönjohtaja, jota kutsuttiin lyhyesti appariksi. Olimme puhuneet apparista monta vuotta. Vasta koulutuksessa kävi ilmi, ettei sana ollutkaan selvä kaikille.”

Työkavereista tuli mentoreita

Kielikoulutusprojekti onnistui hyvin. Työntekijät saivat päättää osallistumisestaan lukukausi kerrallaan, ja parhaana lukukautena osallistujia oli 12. ”Jotkut saivat niin paljon uutta oppia ja pontta, että he menivät myöhemmin suomen kielen kokeeseen ja saivat Suomen kansalaisuuden. Se vaikutti heidän ja heidän koko perheensä elämään”, Anne Vannesluoma sanoo. Tuotannon kannalta projekti oli välillä haastava. Kun osa työntekijöistä oli koulutuksessa, esimiehet joutuivat kiireaikoina tekemään erityisjärjestelyitä, jotta tuotteet saatiin valmiiksi ajoissa. Viimeisenä vuotena kukin opiskelija sai oman kielimentorin työkaveriensa joukosta. Parivaljakolle pyrittiin järjestämään viikoittain puoli tuntia yhteistä aikaa. ”Kaikki eivät välttämättä kehdanneet sanoa esimiehelleen, että nyt en ymmärrä. Tutulta työkaverilta oli helpompi pyytää apua. Mentoritkin pitivät hommastaan ja kokivat sen kunniatehtäväksi.”

Viikkoinfon voi lukea paperilta

Työhön liittyvistä ohjeista pyritään Starfoodilla tekemään mahdollisimman selkeitä. Kuvia käytetään havainnollistamaan esimerkiksi, mitä aineksia ruoka-annokseen tulee tai missä asennossa taakka nostetaan turvallisesti. ”Kuvissa asiat esitetään aina oikein ja toivotusti. Kun halutaan muistuttaa vaikkapa siitä, että tehtaan käytävälle ei saa kasaantua laatikoita, valokuvan käytävä näyttää siistiltä”, Anne Vannesluoma sanoo. Lähiesimiesten pitämistä vartin ”viikkoinfoista” tehdään paperiversio, jonka voi lukea tauolla tai kotona. Myös johdon kuukausittaisista henkilöstötilaisuuksista kootaan tärkeimmät kohdat ja tulostetaan paperille. Käytännön taustalla on se havainto, että infoissa puhetta ei välttämättä ehdi ymmärtää, jos suomi ei ole äidinkieli.

Sama asia toisin sanoin

Anne Vannesluoman mielestä kielen ymmärtämistä helpottaa paljon se, että perusasiat selvitetään kiireettömästi. Pysähtyminen ja ajan antaminen vähentävät virheitä ja väärinkäsityksiä. ”Meillä maahanmuuttajataustaiset työntekijät kuuluvat arkeen ja ovat samanlaisia työntekijöitä kuin muutkin. Kukaan ei ajattele heitä minään erityisryhmänä”, Vannesluoma sanoo. ”Itselleni tulee töissä sellainen tiedostamaton moodi päälle, että puhun tavallista hitaammin ja selkeämmin. Pyrin myös seuraamaan sanatonta viestintää. Jos tuntuu, etten käyttänyt tarpeeksi tuttuja termejä, sanon asian vielä toisin sanoin.”   Starfood Finland Oy on mukana Työterveyslaitoksen hankkeessa Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla.

Jaa sisältö somessa!