Vuorotyö lisää diabeteksen riskiä

Vuorotyö vaikeuttaa säännöllisten elintapojen noudattamista ja häiritsee kehon sisäisiä rytmejä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan yö- ja iltatyö lisäävät diabeteksen riskiä.

Marja Sarkkinen

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan pelkkiä yö- tai iltavuoroja tekevillä sairaanhoitajilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Riski on suurin yötyöntekijöillä. Tämä käy ilmi kansainvälisen Occupational & Environmental Medicine -julkaisun artikkelista.

Tutkimuksessa selvitettiin työaikojen ja diabeteksen yhteyttä seuraamalla lähes 20 000:ta sairaanhoitajaa 15 vuoden ajan. Vuorotyöntekijöitä verrattiin päivätyössä oleviin hoitajiin.

Diabetesriski kasvaa tilastollisesti merkitsevästi yö- ja iltatyössä. Tulos pysyi samana, vaikka huomioon otettiin myös hoitajien painoindeksi eli painon ja pituuden suhde BMI (body mass index).

Osa hoitajista teki sellaista vuorotyötä, johon kuuluu jonkin verran yövuoroja. Heidän diabetesriskinsä ei ollut koholla tilastollisesti merkitsevästi.

Vuorotyöntekijän kello laahaa

Aiemmissa tutkimuksissa vuorotyö on yhdistetty liian vähäiseen ja huonolaatuiseen uneen, painon nousuun sekä metaboliseen oireyhtymään. Sille on tunnusomaista keskivartalolihavuus, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö sekä kohonnut verenpaine.

”Noiden kaikkien tiedetään kasvattavan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen”, sanoo Finnairin työterveyslääkäri Katriina Viitasalo.

Viitasalo on tutkinut vuorotyön terveysriskejä ja sitä, miten työterveyshuolto voi ehkäistä niitä. Hänestä tanskalaistutkimuksen tuloksissa on hieman yllättävää se, että myös iltavuoro lisää diabetesriskiä.

”Monet vuorotyöntekijät pitävät iltavuoroista, koska heidän sisäinen kellonsa laahaa jäljessä. He käyvät mielellään nukkumaan tavallista myöhemmin ja nukkuvat aamulla pidempään.”

Kehon sisäiset rytmit häiriintyvät

Vuorotyöntekijöiden diabetesriskin kasvu liittyy todennäköisesti siihen, että kehon sisäiset rytmit häiriintyvät vuorotyössä.

”Koeoloissa sekä yötyön että kasaantuvan univajeen on todettu heikentävän sokerin sietokykyä jo muutaman päivän jälkeen. Univaje lisää myös mieltymystä rasvaisen ja makean ruoan syömiseen”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Elintavat voivatkin vaikuttaa vuorotyöntekijän diabetesriskiin:

”Vuorotyö vaikeuttaa säännöllisten elintapojen noudattamista. Vuorotyöntekijät esimerkiksi tupakoivat enemmän ja syövät epäterveellisemmin kuin päivätyöntekijät”, Finnairin Katriina Viitasalo sanoo.

Seulontaa ja elintapaohjausta

Finnairin henkilöstöstä kaksi kolmasosaa tekee vuorotyötä eli säännöllisestä päivätyöstä poikkeavia työaikoja. Pelkkien yövuorojen tekijöitä on vähän.

Työterveyshuolto torjuu vuorotyön terveyshaittoja antamalla elintapaohjausta ja seulomalla diabetesta terveystarkastuksissa. Seulonnassa käytetään muun muassa diabeteksen riskitestiä, tarkistetaan veren sokeri- ja rasva-arvot sekä mitataan paino, vyötärönympärys ja verenpaine.

”Jos työntekijän diabetesriski on kohonnut, hänelle tarjotaan mahdollisuutta ravitsemusterapeutin tapaamiseen ja annetaan muun muassa riittävään uneen ja liikuntaan liittyvää ohjausta”, Katriina Viitasalo kertoo.

Finnairin lentävä henkilöstö viettää mahdollisimman vähän aikaa lentojen kohdemaissa. Heitä opastetaan säilyttämään oma sisäinen rytminsä eli pysymään Suomen kellonajassa, jos se vain onnistuu.

Painon nousu seis ja lisää liikuntaa

Finnairin työterveyshuolto tekee yötyötarkastuksia, joiden piiriin kuuluvat kaikki ne, jotka tekevät vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota yötyön terveysriskeihin, joihin diabeteskin kuuluu.

Katriina Viitasalo kannustaa työntekijöitä muuttamaan elintapojaan pienin askelin. Esimerkiksi painonpudottajan ei kannata ottaa tavoitteekseen sitä vaakalukemaa, joka hänellä oli 20-vuotiaana:

”Siihen harvoin pääsee kukaan, eikä se ole edes tarpeen. Riittää, että paino putoaa viisi prosenttia. Hyvä tavoite on sekin, ettei paino enää nouse ja henkilö lisää liikuntaa.”

Noin 250 000 suomalaisella on todettu tyypin 2 diabetes. Lisäksi arviolta 150 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä diabetes on seitsemänneksi yleisin kuolinsyy koko maailmassa.

 

Night shift work and incidence of diabetes in the Danish Nurse Cohort (artikkeli OEM-julkaisussa)

 

Jaa sisältö somessa!